Sote-soppa palamassa jälleen pohjaan

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta (sote) ja siihen yhdistetystä aluehallintouudistuksesta on tullut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle odotettuakin kovempi päänsärky.

Marraskuussa hallitus sai kovan väännön jälkeen päätettyä uudistusten päälinjoista. Päätöksen mukaan uudistuksia viedään eteenpäin 18 maakunnan ja 15 sote-alueen mallilla. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on, että soteen liittyvät lakiluonnokset olisivat valmiina lähettäväksi lausuntokierrokselle huhtikuussa. Uusien sote-alueiden pitäisi aloittaa toimintansa vuonna 2019.

Hallituksen tekemästä päätöksestä huolimatta kiistely uudistuksista on jatkunut myös hallituspuolueiden sisällä.

Eduskunnan toisen varapuhemiehen Paula Risikon (kok.) mielestä sote-uudistus on jäämässä aluehallintouudistuksen jalkoihin. Suurten kaupunkien edustajat pelkäävät, että maakuntahallinto vie niiltä rahat ja palvelut.

Edellisellä vaalikaudella vaivoin kokoon kyhätty sote-uudistus kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Sama kohtalo uhkaa nyt myös Sipilän hallituksen ajamaa uudistusta.

Hallitus päätti marraskuussa, että kolmen maakunnan pitää järjestää sote-palvelunsa toisen maakunnan kanssa. Perustuslailliseksi ongelmaksi on noussut, miten näillä kolmella alueella demokratia toteutuu ja miten näiden alueiden kansalaiset pääsevät vaikuttamaan yhdenvertaisesti omiin sote-asioihinsa. (Yle 16.2.)

Ylen tietojen mukaan suunnitelmat 15 sote-alueesta olisi haudattu ja ratkaisua rakennetaan nyt viiden yliopistosairaalan varaan rakentuvan yhteistoiminta-alueen pohjalta. Maakuntia jäisi edelleen hallituksen päättämät 18.

Viiden yhteistoiminta-alueen malli sopisi hyvin kokoomukselle. Keskusta saisi uudessakin mallissa maakuntahallinnon.

Jos hallitus joutuu päättämään sotesta uudelleen, tulee hallitukselle kiire ja pinnan alla muhivat erimielisyydet nousevat esiin.

Uudistus on ilman uusia mutkiakin edelleen pahasti levällään. Miten sote rahoitetaan? Miten kuntien omistamat sote-palveluihin liittyvät kiinteistöt ja laitteen siirtyvät uudelle sote-alueelle? Miten asiakkaiden valinnanvapaus uudessa mallissa toteutetaan?

Hallintouudistusten lisäksi hallituksen yhtenäisyyttä koetellaan yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Hallitus vauhditti keskiviikkona työmarkkinajärjestöjen välisiä neuvotteluja lupaamalla, että paikallista sopimista yrityksissä edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Vaikka hallituksen linjauksen mukaan paikallista sopimista täydennetään tarvittaessa lainsäädännöllä, poltti moni kokoomuslainen hihansa. Kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) kyseli Uudessa Suomessa julkaistussa kirjoituksessaan, kuka petti yrittäjät. Jaskari muistuttaa, että paikallisen sopimisen edistäminen lainsäädännön kautta on hallitusohjelmassa.

Myös Suomen Yrittäjät (SY) pettyi hallituksen linjaukseen. SY:ssä pelätään, että paikallinen sopiminen vesittyy työmarkkinapöydässä. Yrittäjien huolen ymmärtää, koska he ovat mukana paikallisen sopimisen lainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä, mutta työmarkkinapöydässä SY:llä ei ole paikkaa.

Hallituksella on kova tarve saada yhteiskuntasopimus aikaan. Neljä kertaa kariutuneita neuvotteluja ei ole varaa päästää enää kaatumaan, koska samalla voi kaatua myös hallitus.

Sote-sopan keittäminen sen sijaan on hallituksen omissa käsissä. Vatulointiin ei ole aikaa, koska hallitus on asettanut itselleen tiukan aikataulun.

Jollei päätöksiä saada aikaiseksi, palaa koko soppa edellisten yritysten tapaan pohjaan. Ilman sotea ei tule todennäköisesti myöskään maakuntahallintoa.