Metsähallituslaista turhan suuri kohu

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona pitkään valmisteilla olleen metsähallituslain uudistuksen. Lain uudistaminen on ollut hankala asia sekä poliitikoille että virkamiehille.

Uudistus herätti myös poikkeuksellisen suurta kansalaiskeskustelua. Lakiuudistusta vastaan kerätty adressi keräsi parissa viikossa 130 000 allekirjoitusta. Kansalaisten kiinnostus Metsähallituksen toimintaa kohtaan on ymmärrettävää, koska Metsähallituksen hallinnassa on yli 12 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita eli lähes kolmannes Suomen pinta-alasta.

Ei ollut ihme, että lain valmistelu herätti tunteita, koska yksimielisyyttä ei ollut edes siitä, miksi lakia pitää uudistaa. Uudistuksen kannattajien mukaan EU vaatii, että Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta pitää erottaa muusta toiminnasta. Uudistuksen vastustajien mukaan EU ei muutosta edellytä.

Edellisellä vaalikaudella Metsähallituksen silloinen pääjohtaja Jyrki Kangas vastusti tiukasti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ajamaa uudistusta. Kangas erosi tehtävästään helmikuussa 2014, koska hän vastusti muun muassa metsätalouden erottamista osakeyhtiöksi.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi paljon kritiikkiä saaneen uudistuksen jäähylle, vaikka hänen mielestään Metsähallituslain uudistaminen oli välttämätöntä.

Taustalla on ollut myös kiista siitä, kuka päättää valtion maista ja metsistä. Kiista näkyi muun muassa viime syksynä lakiesityksestä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä ja Metsähallituksen luontopalvelujen johtaja Rauno Väisänen olivat täysin eri mieltä lakiesityksestä.

Metsähallitusta johdetaan sekä maa- ja metsätalousministeriöstä että ympäristöministeriöstä. Tähän ei lakiuudistus tuonut muutosta. Vaikka Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa oleva valtion liikelaitos, Metsähallituksen hallinnassa olevat kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet pysyvät edelleen ympäristöministeriön ohjauksessa.

Monista peloista ja uhkakuvista huolimatta metsähallituslaki ei merkittävästi muutu nykyiseen lakiin verrattuna. Metsät, maat ja vesialueet säilyvät edelleen valtion omistuksessa. Uusi perustettava osakeyhtiö on kokonaan Metsähallituksen omistama eikä sitä voi myydä. Yhtiö hoitaa Metsähallituksen talousmetsien hakkuut, mutta ei omista metsiä. Hakkuuoikeutta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle.

Suurin muutos on, että noin 40 000 hehtaaria Lapin virkistysalueita siirretään Metsähallituksen sisällä luontotaseesta tuottotaseeseen eli ympäristöministeriön hallinnasta Metsähallituksen hallintaan.

Lisäksi noin 2,2 miljoonaa hehtaaria valtion yleisiä vesialueita ja 360 000 hehtaaria Lapin luontaistalousalueita siirretään luontotaseesta uuteen "kolmanteen taseeseen". Näillä alueilla ei ole tuottotavoitetta. Suojelualueet jäävät edelleen luontotaseeseen.

Metsähallituksella on uudenkin lain mukaan lakisääteisesti määriteltyjä, liiketoimintaa rajoittavia yhteiskunnallisia velvoitteita. Eduskunta asettaa edelleen Metsähallituksen tulostavoitteen.

Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli myös Metsähallituksen hallinnon selkeyttäminen. Tässäkään asiassa ei näytä tulleen paljoa muutoksia, vaan hallinto on edelleen yhtä sekava kuin aikaisemminkin. Lappilaisen kansanedustajan Mikko Kärnän (kesk.) mukaan tilanne on edelleen sellainen, että merkittävistä elinkeinohankkeista voidaan antaa Metsähallituksen taholta kaksi täysin erilaista lausuntoa (Uusi Suomi 10.3.).

Uudesta metsähallituslaista huolimatta vastuu yhteisten alueittemme käytöstä on edelleen eduskunnalla. Jos uusi laki osoittautuu käytännössä huonoksi, voidaan lakia tulevaisuudessakin muuttaa.