EU:n tuleva budjetti on tärkeä linjaus

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan seuraavan ohjelmakauden budjettia. Budjetin tekeminen on aina hankalaa, mutta nyt se on poikkeuksellisen vaikeaa. Britannian ero EU:sta jättää unionin rahoitukseen ison aukon.

Ellei jäsenmaksuja koroteta, pitää menoja karsia, koska Britannian nettomaksuosuus on ollut noin seitsemän miljardia euroa vuodessa. Budjetin laatimista vaikeuttavat myös EU:n uudet haasteet. Miten rahoitetaan esimerkiksi yhteinen puolustus ja muuttoliikkeestä aiheutuvat kulut?

Suomen virallinen kanta on, että EU:n budjetin tulee pienentyä Britannian maksuosuuden verran ja EU:n rahoituksen pitää pysyä yhdessä prosentissa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tavoitteena on myös, etteivät Suomen saamat maatalous- ja aluekehitysrahat EU:lta vähenisi. Tavoitteiden yhteensovittaminen ei tule olemaan helppoa.

Suomi saattaakin joutua perääntymään tavoitteistaan. MTK:n johtaja Simo Tiainen arvioi tässä lehdessä olevassa yliössä, että Suomen hallituksen tiukka asenne EU:n tulevaan budjettiin on kummallinen ja omien etujemme vastainen. Tiainen pelkää, että suomalainen viljelijä joutuu EU:n mahdollisten budjettileikkausten maksumieheksi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomella on joustonvaraa. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä on täysin mahdoton yhtälö, että brittien lähdön jälkeen pidetään kiinni yhdestä prosentista. Orpo muistuttaa kuitenkin, että Suomen nettomaksuosuuden pitää olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Viime vuonna Suomen nettomaksuosuus oli noin 300 miljoonaa euroa.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho vaatii EU:lta lisää leikkauksia. Terhon mielestä EU:n on uskallettava lakkauttaa sellaisia toimielimiä, joille ei ole välttämätöntä tarvetta. Tällainen on Terhon mielestä esimerkiksi Euroopan alueiden komitea.

Vaikka EU:n budjetista vastaavan komissaarin Günter Oettingerin mielestä maatalouden, puolustuksen, aluepolitiikan ja muuttoliikkeen rahoitusta ei voida asettaa vastakkain, näin kuitenkin tapahtuu. Kaikki rahoitetaan samasta budjetista.

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona vaihtoehtoja maatalous- ja aluepolitiikan rahojen käytölle seuraavalle rahoituskaudelle. Komission esityksessä molemmille politiikkalohkoille ennakoidaan kylmää kyytiä.

Vaihtoehtoissa malleissa maatalouden rahoista leikattaisiin 15–30 prosenttia. Aluepolitiikan rahoihin komissio esittää radikaalia muutosta. Esimerkiksi Suomelle ei komission mukaan maksettaisi lainkaan aluekehitysrahaa.

Maatalous- ja aluekehitysrahojen leikkaaminen ei ole EU:lle vierasta. Meneillään olevan ohjelmakauden maatalousbudjettia leikattiin 11 prosenttia ja aluekehitysrahoja noin kahdeksan prosenttia.

Komission keskiviikkona julkistamat skenaariot eivät ole varsinainen esitys, vaan niiden on tarkoitus herätellä jäsenmaita. Komissio haluaa muistuttaa, miten saattaa käydä, elleivät jäsenmaat haluaa lisätä EU:n tuloja. Komission varsinainen esitys budjettikehyksestä annetaan toukokuussa. Päätökset pitäisi tehdä ensi vuoden pääsiäiseen mennessä.

Suomen kannalta maatalous- ja aluepolitiikkarahojen leikkaaminen merkitsisivät nettomaksuosuuden reipasta kasvamista, vaikka maksuosuus pysyisikin nykyisellään.

Hallituksen on syytä miettiä, millainen budjettikokonaisuus olisi Suomen kannalta paras. EU:n budjetin maltillinen kasvattaminen on järkevää, jos sillä turvataan suomalaisen maatalouden ja aluepolitiikan jatkuminen sekä nettomaksuosuuden pysyminen kohtuullisena.

Joka tapauksessa hallituksen on huolehdittava, etteivät viljelijät joudu jälleen maksajan paikalle.