Vaikenemalla voi sanoa huutamista kuuluvammin

Kuva: Timo Filpus

Entisestään nopeasti kiristynyt kansainvälinen tilanne kuului selkeästi myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheessa valtiopäivien avajaisissa. Hän totesi geopoliittisen tilanteen muuttuneen nopeasti. Taustalla on Ukrainan tilanne ja Venäjän joulukuussa esittämä vaatimuslista, jolla ajetaan Euroopan turvallisuusrakenteen perusteellista muutosta.

Vaikka Suomeen ei Niinistön mukaan kohdistukaan sotilaallista uhkaa, jännittynyt tilanne heijastuu myös Suomeen. Venäjän hämmentävän toiminnan takana Niinistö arvioi olevan, että maa haluaa huomiota ja paluuta kansainvälisen politiikan keskiöön. Tässä tavoitteessa Venäjä on onnistunut ehkä paremmin kuin itsekään osasi ennakoida.

Vaikka Venäjän uudet turvallisuuspoliittiset vaatimukset on päättäväisesti torjuttu, korosti Niinistö diplomatian tarpeellisuutta. Hänen mukaansa diplomatian ydin on löytää mahdollinen ratkaisu mahdottomaan tilanteeseen.

Suomella on mahdollisuus edistää diplomaattisen ratkaisun löytymistä. Niinistön mukaan hänen käymänsä viimeaikaiset keskustelut ovat vahvistaneet, että jännitteiden lisääntymisestä huolimatta Suomen kansainvälinen asema on hyvä. Suomen ulkopoliittisen linjan vakaus tarkoittaa Niinistön mukaan sitä, että olemme rakentaneet kumppanuuksia ja pitäneet yllä toimivia naapuruussuhteita.

Presidentin puhe painottui vahvasti kiristyneeseen kansainväliseen turvallisuustilanteeseen. Kotimaisia lainsäätäjiä Niinistö patisti toimimaan valmiuslainsäädännön ajanmukaistamisessa. Hän muistutti, että viime vuosina turvallisuusympäristössä on nähty uusia ilmiöitä, jotka antavat aihetta valmiutemme tarkasteluun. Laajamittainen, vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoima maahantulo on tästä yksi esimerkki. Niinistön mielestä viisas varautuu siihen, että poikkeuksellisuudesta voi tulla toistuva kokemus.

Yksi keskeinen viesti presidentin puheessa oli se, mitä siinä ei sanottu. Niinistö ei puhunut mitään kohun herättäneestä Venäjän useille mailla tiistaina lähettämästä turvatakuita koskevasta kirjeestä.

Tiedotustilaisuuden alussa Niinistö avasi, miksi hän ei puhunut avajaisissa kirjeistä. Hän ei nähnyt kirjeissä mitään uutta, ja on yllättynyt, että niistä kohistaan. Suomi on moneen otteeseen vastannut suoraan esitettyihin turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Niinistö varoittikin lähtemästä "riennolla" mukaan Venäjän hämmennystä herättäviin operaatioihin, koska niiden tarkoitus on herättää hämmennystä.

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Venäjän kirjeoperaatio on oppikirjaesimerkki, miten hämmennystä, epätietoisuutta, polarisointia ja läntisten kumppanien ajamista toisiaan vastaan käytetään kansainvälisessä politiikassa. Hän tiivistää Venäjän tavoitteet: Hämmentää, hajottaa ja hallita. (IS 2.2.)

Tiilikainen luonnehti operaatiota taitavaksi, vaikka herää kysymys, onko Venäjän johdolla mitään lopullista käsikirjoitusta, miten on tarkoitus edetä vai päätetäänkö toimista aina tapauskohtaisesti tilanteen mukaan.

Lähipäivät osoittavat, onnistuuko Venäjä löytämään säröjä länsimaiden keskuudesta. Suomi käy muiden maiden kanssa keskusteluja, annetaanko vastauksia maakohtaisesti vai EU-kohtaisesti. On hyvin todennäköistä, että koordinoinnista huolimatta vastaukset annetaan maakohtaisesti.

Joka tapauksessa kirjeet saivat aikaan vipinää kansainvälisissä diplomaattipiireissä. Venäjä on onnistunut ottamaan aloitteen kansainvälisissä pöydissä.

Niinistön neuvoa on syytä kuunnella "riennolla" mukaan lähtemisestä laajemminkin. Neuvo muistuttaa presidentti Mauno Koiviston usein käyttämää sanontaa: Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.

Niinistö varoitti lähtemästä "riennolla" mukaan Venäjän hämmennystä herättäviin operaatioihin.