Maakuntakenttiä uhkaamassa kato

Lentoliikenteen matkustajamäärän kasvu näkyy myös Suomessa. Esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi viime vuonna yli neljä prosenttia. Kentän kautta kulki lähes 16 miljoonaa matkustajaa.

Kasvu ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti, vaan tulee kansainvälisestä liikenteestä. Suomen lentoasemien kansainvälinen liikenne on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut keskimäärin 5,1 prosenttia vuodessa.

Kotimaan liikenne on samaan aikaan vähentynyt runsaan prosentin vuosivauhtia.

Kotimaan liikenteen vähentyminen on monen maakuntakentän kannalta huono asia. Ellei kehityksen suuntaa onnistuta kääntämään, useita kenttiä uhkaa sulkeminen tai ainakin lentovuorojen vähentyminen.

Koko maan kattavan lentoliikenteen säilyttäminen on tärkeää. Suomen lentoasemia hallinnoivan Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen haluaisikin keskustelua siitä, miten lentoliikenne turvataan eri alueilla kysynnän vähentyessä. (MT, 24.4.)

Mallia voitaisiin hakea esimerkiksi Ruotsista, jossa lentoliikenne on keskitetty muutamaan suureen solmukohtaan, joista lentoyhtiöt ovat kiinnostuneita.

Huolimatta siitä, että Finavia ylläpitää maakuntakenttiä Helsingin lentoaseman tuotoilla, ei yhtiö ole hylkäämässä maakuntakenttiä. Vaikka suurimmat investoinnit kohdistuvat Helsinkiin, maakuntakenttiin investoidaan vuosina 2013–2015 noin sata miljoonaa euroa.

Savolaisen mielestä pelkkien lentokenttien sijaan Suomessa pitäisi miettiä eri liikennemuotojen matkaketjuja. Lentoliikenteestään huolissaan oleville maakuntakeskuksille Savolainen muistuttaa, että monet kaupungit pärjäävät hyvin ilman omaa lentokenttää, kun lähimmälle kentälle on toimivat yhteydet.

Finavialla on 24 lentokenttää, mutta vain kymmenen kentän matkustajamäärä ylittää 100 000 matkustajan määrän vuodessa. Tämä ei tarkoita, etteikö muitakin kenttiä tarvita. Monen kentän säilyttäminen edellyttää kuitenkin vaihtoehtoisten, uusien rahoitusmallien etsimistä.

Kaikki on suhteellista. Maakuntakentät tuottavat tappiota noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lapin liiton kehittämispäällikkö Hanne Junnilainen muistuttaa, että miljoonan euron tappion säästämisellä saataisiin esimerkiksi 45 metriä Pisara-rataa.

Junnilaisen mielestä maakuntien kannattaa tukea lentoliikennettä, jos se tuo alueelle enemmän rahaa kuin siihen laitetaan.

Jos hiljeneviä maakuntakenttiä halutaan kehittää, maakunnat ja kunnat voivat ottaa kentän omistukseensa. Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenranta haluavat Lappeenrannan kentän Finavialta perustamansa säätiön haltuun.

Maakunnassa uskotaan, että omissa käsissä kenttää pystyttäisiin vapaammin kehittämään kannattavaksi. Tavoitteena on kuusinkertaistaa kentän matkustajamäärä.

Lentoyhteyksien säilyminen ei ole kiinni yksin siitä, etteikö kenttiä haluta pitää yllä, vaan lentoyhtiöt päättävät itse, mihin lentävät. Ilman matkustajia ei liikenne kannata, vaikka kenttämaksut olisivat kuinka alhaiset. Lentoyhtiöitä ei voi pakottaa lentämään tappiolla.

Maakuntien hiljaisempien lentoyhteyksien ylläpitämisellä on hintansa, mutta joissakin tapauksissa niistä luopuminen tulee vielä kalliimmaksi. Koko maan kattava lentoliikenne on maakuntien yritystoiminnan ja kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta tärkeä asia.

Päättäjien pitää kuitenkin pohtia tarkasti, miten lentoyhteydet pystytään turvaamaan tehokkaimmin.

Tarvitaanko kaikkia kenttiä, ja voisivatko maakunnat yhdistää tässäkin asiassa voimansa? Olisiko yksi elinvoimainen kenttä toimivien yhteyksien päässä parempi vaihtoehto kuin kaksi hiljaista kenttää, joille kukaan ei halua lentää?