Suomen metsissä ei ole tilaa riitelylle

Suomessa huokaistiin helpotuksesta kun Euroopan komissio julkisti marraskuussa energia­pakettinsa. Paketti sisälsi muun muassa uusiutuvan energian direk­tiivin uudelleentarkastelun ja bioenergian kestävyyskriteerit.

Esitys oli Suomen kannalta pelättyä parempi, koska kestävyyskriteerit eivät rajoita Suomen puun käyttöä energiaksi. Komission esityksen perustella Suomen hallituksen viikkoa aiemmin esittämät linjaukset uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat kestävällä pohjalla.

Komission esitystä kohtaan tunnetut ennakkopelot olivat perusteltuja, koska komission aiemmin esittämien lulufc-laskelmien mukaan Suomen metsät olisivat hiilidioksidin päästölähde. Komission metsäosaamisen tasosta oltiin huolissaan.

Lisäksi komissio on esittänyt, että Suomen pitää leikata päästökaupan ulkopuolisen sektorin – liikenteen, asumisen ja maatalouden – päästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Jos komissio olisi esittänyt, ettei puun käyttäminen energiaksi ole kestävää, olisi Suomella todella suuria vaikeuksia täyttää komission esittämät päästövähennykset. Nyt esitys tukee muun muassa biopolttonesteiden valmistamista.

Komission esitys ei ole lopullinen totuus, koska esitys siirtyy Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Lopputulos nähdään vasta pitkän neuvotteluvaiheen jälkeen noin kahden vuoden kuluttua. Parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä esitys voi vielä muuttua.

Ennen energiapaketin lopullista hyväksymistä käydään vielä paljon neuvotteluja ja eri tahojen lobbausta sekä EU:n tasolla että Suomessa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa, että Suomella on paljon pelissä, kun EU:ssa ryhdytään ensi vuonna käsittelemään metsien roolia hiili­nieluna. Tiirola muistuttaa, että metsä­pohjaisen biomassa hyödyntäminen on ilmastoteko ja piristys­ruiske Suomen taloudelle. (MT 16.12.)

Tiirolan mukaan on Suomen kohtalon kysymys, että Pariisin ilmasto­kokoukseen liittyvät asiat ratkaistaan biologisin eikä poliittisin perustein. Hän ennakoi, että ensi vuosi on EU:ssa todellinen biotalouden ja metsä­politiikan supervuosi, jopa metsä­taisteluiden vuosi.

Suomalaisia edunvalvojia Tiirola patistaa olemaan hereillä, koska EU:ssa on Suomen lisäksi vain muutama maa, joille metsillä on kansan­taloudellista merkitystä. Vaikka EU:lla ei periaatteessa ole yhteistä metsäpolitiikkaa, tehdään sitä nyt vahvasti ilmasto- ja energiapolitiikan varjolla.

Komissio haluaa myös keskittää energia- ja ilmastopolitiikassa valtaa itselleen. Energiaunionista vastaavan komission varapuheenjohtajan Maros Šefčovičin mukaan energia- ja ilmastopolitiikkaan tulee hyvin vahva hallinnointi ja maakohtainen raportointi.

Keskustelua metsien roolista ilmaston­muutoksen torjunnassa käydään myös kotimaassa. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa arvostelevien mielestä hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinielua ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Myös metsien kestävän käytön tasosta ja puun riittävyydestä on erilaisia käsityksiä jopa metsäteollisuuden piirissä.

Greenpeacen maajohtajan Sini Harkin mielestä komission paketti toistaa Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategian virheet.

Puupolttoaineet ovat hänen mielestään ilmaston ja luonnon kannalta vahingollisia.

Suomen EU-tasoisen edunvalvonnan kannalta on vähintäänkin ongelmallista, jos Suomesta tulevat viestit ovat pahasti ristiriitaisia. Tiirola toivoo, ettei metsien käytön lisäämisestä synnytetä uusia metsäsotia.

Sen sijaan, että suomalaiset riitelisivät keskenään, pitää pyrkiä tekemään enemmän yhteistyötä. Vastakkainasettelun sijaan pitää hakea metsäsopua.