Viljelijöiden hyvinvoinnista tuli politiikan pelinappula – peli pitää puhaltaa poikki ja turvata arvokkaalle työlle jatko

Kuva: Jukka Pasonen

Viime vuoden toukokuussa tuolloinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi MTK:n johtokunnalle, että viljelijöiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista edistävästä Välitä viljelijästä -hankkeesta pitäisi tehdä pysyvä. Kysyntää hankkeen puitteissa tarjotuille palveluille on ollut paljon, ja siitä saadut tulokset ovat olleet vaikuttavia, ministeri perusteli kantaansa. (MT 19.5.2021.)

Runsaassa vuodessa suomalaiset maatilat ajautuivat heikon sadon ja sen jälkeen voimakkaasti nousseiden tuotantopanoshintojen myötä ennen näkemättömään ahdinkoon. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat ovat käyneet entistä selvemmiksi ja paineet koko nykyisen tuotannon mukauttamiseksi vastaamaan erilaisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ovat entisestään kasvaneet. Siitä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt lopettaa rahoituksen Välitä viljelijästä -hankkeelle (MT 26.8.).

Rahoitusta työhyvinvoinnin turvaamiselle on varattuna enää ensi vuodelle. Sen jälkeen koko toiminta joudutaan rahoituksen loputtua ajamaan alas, vaikka hankkeessa tarjottujen palveluiden käyttö on ollut kasvussa. Tänä vuonna palvelua on hyödyntänyt jo yli 2 000 viljelijää, mikä on kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Edes kansainvälinen elintarvikekriisi ja moneen kertaan julki lausuttu tavoite kotimaisen elintarviketuotannon varmistamisesta eivät päätöksen perusteluissa paina. Rahoituksen lakkauttamista MT:n haastattelussa perustellut sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Mikko Rissanen toteaa, etteivät talouskriisit ole ennenkään aiheuttaneet ongelmia Suomen huoltovarmuudelle.

Vaikka elinkeinoa ravisteleva kannattavuuskriisi voitettaisiinkin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta tulee aiheuttamaan jatkossakin isoja muutoksia viljelijöiden työhön. Myös kuluttajien odotukset ja niiden muutokset ovat vaikeasti ennakoitavissa, mikä lisää alalla toimivien epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Kaiken lisäksi viljelijän ammatti on kokonaisvaltaista ja äärimmäisen sitovaa, mikä osaltaan kasvattaa työuupumuksen riskiä. Jotta kotimaista maataloustuotantoa olisi myös tulevaisuudessa, viljelijöillä pitää olla tarvittaessa mahdollisuus tukeutua elinkeinon tuntevaan ulkopuoliseen työssä jaksamista tukevaan ammattilaiseen.

Työterveyspalveluista monen tilan on ollut vaikea löytää sellaisia asiantuntijoita, jotka tuntisivat juuri maatalousyrittäjän arjen. Välitä viljelijästä -hanke on täyttänyt tätä puutetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin typisti MT:lle antamissaan perusteluissa Välitä viljelijästä -hankkeen vain taloudelliseksi neuvonnaksi ja avuksi. Lähtökohtaisesti perustelu ontuu jo siksi, että tällöin koko hankkeen ei olisi alun alkaenkaan pitänyt kuulua STM:n tontille. Ministeriö sivuuttaakin kokonaan sen, että kyse on nimenomaan sen hallinnonalaan kuuluvasta toiminnasta eli viljelijöiden työkyvyn tukemisesta.

Osaltaan hankkeen merkityksestä kertoo jo se, miten vahvasti eri tahot ovat liittyneet sen taustaverkostoon. Mukana ovat Ruokavirasto, viisi neuvontaorganisaatiota, 24 yksityistä terveyspalveluita tarjoavaa yritystä, neljä pankkiryhmää sekä kymmeniä muita toimijoita.

Siinä missä ministeri Kiuru vielä runsas vuosi sitten korosti työhyvinvointihankkeen saavutuksia, STM ohittaa ne nyt kokonaan. Nykyisen hallituksen ohjelmassa vakinaistamisen edellytykset sitouduttiin selvittämään, mutta niin ei ole tehty.

Hankkeessa tehdyn työn tärkeyden ovat osoittaneet apua saaneille tehdyt kyselytutkimukset. Lisäksi vuonna 2019 valmistuneessa väitöstutkimuksessa on osoitettu hankkeessa tehdyn työn tarve. Näyttöä siis riittää ilman STM:n tekemättä jäänyttä selvitystäkin.