Talvivaara sai viimeisen jatkoajan

Keskiviikko oli synkkä päivä suomalaiselle teollisuudelle. Amerikkalainen ohjelmistoyhtiö Microsoft ilmoitti lopettavansa matkapuhelinten suunnittelun Suomessa. Päätöksen seurauksena yhtiö aikoo vähentää Suomesta enintään 1 350 työpaikkaa.

Microsoftin ilmoitus ei ollut suuri yllätys, sillä yhtiö on vähentänyt tuhansia työntekijöitä Suomesta sen jälkeen, kun se pari vuotta sitten osti Nokian puhelinliiketoiminnan yli viidellä miljardilla eurolla. Puhelinliiketoiminnan kuihtuminen ennätysajassa osoitti, ettei maailmanlaajuiselta ohjelmistojätiltä löytynyt osaamista puhelinten markkinointiin.

Toinen odotettu, mutta samalla pelätty uutinen oli, että valtiolta loppui usko Talvivaaran kaivosta pyörittävään Terrafameen. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ilmoitti hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätyneen siihen, että valtio aloittaa kaivoksen alasajon valmistelun.

Rehnin mielestä viimeinen niitti kaivoksen tulevaisuudelle oli Vaasan hallinto-oikeuden päätös. Oikeus päätti myöntää kaivokselle vain määräaikaiset, kahden vuoden mittaiset ympäristöluvat. Rehnin mukaan hallinto-oikeuden päätös lopetti käynnissä olleet lupaavat neuvottelut mahdollisten yksityisten sijoittajien kanssa.

Aivan varmaa Talvivaaran kaivoksen sulkeminen ei vielä ole, koska lopullinen päätös kaivostoiminnan lopettamisesta tehdään vuoden lopulla. Toiminnan jatkamiseksi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi Terrafamelle 144 miljoonaa euron lisärahoituksen loppuvuoden ajaksi.

Talvivaaran kaivoksen perustajan, Talvivaaran kaivososakeyhtiön toimitusjohtajan Pekka Perän mielestä hallituksen päätös oli fiksu, mutta ei ole lopettamispäätös. Kysymys on hänen mielestään kaivokselle myönnetystä jatkoajasta. (IL 26.5.)

Myös Terrafamen pääluottamusmiehen Jukka Vetolan mielestä päätös seitsemän kuukauden jatkoajasta ja lisärahoituksesta oli viisas. Hänen mielestään surkein päätös olisi ollut lyödä lappu lopullisesti luukulle nyt, kun kaivos on saatu toimimaan.

Vetola ei usko kaivoksen sulkemiseen, koska tilanne paranee seuraavan seitsemän kuukauden aikana. Tuotantoluvut tulevat Vetolan mielestä olemaan vuoden lopulla aivan toista luokkaa kuin nyt. Hän ei etsi syyllisiä, vaan hänen mukaansa tilanne on nyt omissa käsissä.

Vuonna 2008 toimintansa aloittaneet Talvivaaran kaivoksen taival on ollut takkuinen. Alkuperäinen kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamo meni konkurssiin vuonna 2014 ja kaivos ajautui valtion syliin. Ongelmia on ollut veden ja päästöjen kanssa. Myöskään tuotantomäärissä ei ole saavutettu tavoitteita.

Merkittävä syy tappiolliseen tuotantoon on ollut myös nikkelin romahtanut maailmanmarkkinahinta. Kaivoksen aloittaessa toimintansa nikkelin maailmanmarkkinahinta oli 35 000 dollaria tonnilta. Nyt hinta on noin 8 000 euroa.

Toivottavasti Perän ja Vetolan toiveikkuudelle tulee katetta vuoden loppuun mennessä. Talvivaaran kaivoksen merkitys Kainuun työllisyydelle on todella merkittävä. Kaivos työllistää nyt noin tuhat henkilöä ja sen vaikutukset heijastuvat laajasti koko maakuntaan.

Kaivoksen jatkon kanalta on ulkopuolisen rahoittajan löytymisen lisäksi tärkeää, että ympäristöasiat saadaan kuntoon. Kaivoksen sulkeminenkaan ei käy hetkessä. Sulkemisen arvioidaan kestävän noin viisi vuotta ja maksavan 300–500 miljoonaa euroa.

Joka tapauksessa Talvivaaran tilanne on sekava. Samaan aikaan kun valtio valmistelee kaivoksen sulkemista, kaivoksessa ajetaan tuotantoa ylös.

Käy Talvivaaran kaivoksen tulevaisuudessa miten tahansa, on monen myrskyn läpikäyneiden Talvivaaran kaivoksen työntekijöiden sitoutuminen yritykseen ja usko tulevaisuuteen esimerkillistä. Samanlaista asennetta kaivataan nyt koko Suomessa.