Perustuslaki ei taivu vastuukuntiin

Hallituksen päähankkeet kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukset (sote) ovat saaneet jo valmisteluvaiheessa kovaa kritiikkiä muun muassa kuntapäättäjiltä, hallinto- ja perustuslakiasiantuntijoilta sekä sote-asiantuntijoilta.

Hallituksen uudistushankkeita ovat arvostelleet myös eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä oikeuskansleri Jaakko Jonkka.

Valmisteilla olevaa sote-uudistusta on moitittu muun muassa siitä, että niin sanottu vastuukuntamalli olisi perustuslain vastainen. Valmistelua on kuitenkin jatkettu edelleen vastuukuntamallin pohjalta.

Huolimatta siitä, että hallitus haluaa esiintyä yksimielisenä hankkeiden takana, on yksimielisyys kaukana ja pinnan alla kuohuu.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto vertasivat lehtikirjoituksessaan sote-uudistuksen etenemistä hometalon rakentamiseen. Heidän mielestään valuviat ja puutteet tiedetään, mutta rakentamista jatketaan, koska valmista pitää tulla sovitussa ajassa lopputuloksesta huolimatta.

Kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vihr.) mielestä kuntauudistus on puolestaan maakuntien lahtaamista.

Uudistusten valmistelua on arvosteltu myös hallituspuolueiden edustajien taholta siitä, ettei oppositiota ole otettu näin merkittävien uudistusten valmisteluun mukaan. Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd.) mielestä kuntia koskevista uudistuksista saataisiin parempi tulos, jos asioita tarkasteltaisiin yli hallitus–oppositio -jakolinjan.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mielestä hallituksen sote-uudistuksessa on niin paljon ongelmia, että hän esitti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa oman uudistusmallinsa (MT 29.11.).

Olennainen eri hallituksen kaavailuihin Koskisen mallissa on, ettei siinä ole vastuukuntaa, vaan palveluiden järjestäminen jaettaisiin kuntien ja niiden muodostamien sote-alueiden kesken. Kunnat osallistuisivat päätöksiin asukasmääränsä perusteella. Vastuukuntamalli on Koskisen mielestä perustuslain kannalta äärimmäisen hankala.

Koskisenkin mielestä oppositio pitäisi vielä ottaa mukaan sote-uudistuksen valmisteluun, koska laaja parlamentaarinen valmistelu antaisi uudistuksille hyväksyttävyyttä eikä politiikasta tulisi sahaamista. Koskisen mukaan nykyisen hallituksen olisi pitänyt hyödyntää enemmän edellisten kolmen hallituksen Paras-hanketta omien uudistustensa pohjana.

Moitittavaa Koskinen löytää vihreiden kansaedustajan Tuija Braxin tavoin siitä, että miksi hallitus lisäsi kuntarakennelakiesitykseen pakkoliitosmahdollisuuden. Lisäys tuli yllätyksenä SDP:n lisäksi myös vihreille ja RKP:lle. Vaikeuksia Koskinen ennakoi perustuslakivaliokunnan käsittelyssä myös hallituksen esitykselle kuntaliitoksiin liittyvistä kansanäänestyksistä.

Sote- ja kuntauudistusten valmistelussa on parlamentaarisen yhteistyön puutteen lisäksi ongelmana kova kiire. Kiire heijastuu selkeästi lakien valmistelun tasoon.

Sekä valtion että kuntien kannalta olisi parempi, että uudistuksissa otettaisiin aikalisä. Tilanne, jossa uudistukset kaatuvat perustuslakivaliokunnassa tai valiokunnalta haetaan hallitukselle mieleistä tulkintaa, ei ole kunniaksi kenellekään.