Verot ovat hyvinvointiyhteiskunnan polttoainetta

Kuva: Timo Filpus

Keskiviikkona oli suuri veropäivä, kun viime vuoden verotiedot julkaistiin. Verotietojen avoimuus on tärkeä osa demokratiaa ja se antaa jokaisella mahdollisuuden arvioida tulojen ja verotuksen oikeudenmukaisuutta. Aikaisemmin päivää on kutsuttu kateuspäiväksi, mutta sitä voi pitää myös kiitospäivänä.

Verotietojen salaamiseen ei ole syytä, koska hyvät veronmaksajat ovat koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä.

Paljon veroja maksavia ei ole syytä kadehtia, vaan toivoa, että heitä olisi nykyistä enemmän. On myös tärkeää ymmärtää verotuksen ja yhteiskunnan kustantamien palvelujen suora yhteys. Veroilla maksetaan kaikki yhteiskunnan rakenteet, palvelut, tulonsiirrot ja velat.

Vaikka julkisuudessa käytävästä verokeskustelusta saattaa saada toisenlaisen käsityksen, suomalaiset ymmärtävät hyvin verotuksen ja palvelujen yhteyden. Vaikka aina ei verojen maksamista rakastetakaan, niin niiden välttämättömyys ymmärretään. Verohallinnon syys-lokakuussa teettämän asennetutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää verojen maksamista kansalaisvelvollisuutena ja tärkeänä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että veronkierto on aina väärin.

Vaikka kaikkien verotiedot ovat julkisia, eri medioissa esitellään pääasiassa kovatuloisimpien ja julkisuuden henkilöiden tietoja. Julkisuuden henkilöiden tulot kiinnostavat, mutta suurituloisimpien kärjestä löytyvät yrityskaupoilla miljoonien tuloja ansainneita yrittäjiä ja suurten yritysten johtajia.

Veronmaksajain Keskusliitto ry:n toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mielestä suomalaisten kiinnostus verotietoja kohtaan ei ole kuorrutettu kateudella. MT Livessä keskiviikkona vierailleen Lehtisen mukaan suomalaiset ymmärtävät laajasti, että tarvitaan menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä.

Vaikka huipputuloisia seurataan, Lehtinen muistuttaa, että isossa kuvassa keskituloiset ovat se iso massa, jotka ratkaisevat verotuottojen kokonaisuuden. Ansiotuloverojen maksajat ovat tavallisia palkansaajia, eläkeläisiä ja yrittäjiä. Jokainen osallistuu yhteiskunnan rahoittamiseen mahdollisuuksiensa mukaan.

Viime vuonna henkilöiden tuloveroja ja yhteisöveroja kertyi yhteensä 43,4 miljardia euroa. Summa on miljardi euroa enemmän kuin vuonna 2021. Kasvu tuli suurimmaksi osaksi ansiotuloveroista. Niiden määrä kasvoi noin 920 miljoonalla yhteensä 31,6 miljardiin euroon. Kasvanutta veropottia selittää Verohallinnon ylitarkastajan Matti Luokkasen mukaan se, että viime vuonna palkkatuloa saaneita oli kuukausittain lähes satatuhatta edellisvuotta enemmän. (KL 8.11.)

Vaikka veropäivänä puhutaan vain ansio- ja pääomatuloveroista, ne ovat vain osa kerätyistä veroista. Kokonaisverotus koostuu lukuisista isoista ja pienemmistä puroista.

Tulotasosta riippumatta kaikki maksavat muun muassa arvonlisäveroa, valmisteveroa, sähköveroa, varainsiirtoveroa ja kiinteistöveroa. Ne ovat niin sanottuja jakoveroja, joissa veroprosentti on sama tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi arvonlisäveroa kerättiin viime vuonna 36,5 miljardia euroa. Se on enemmän kuin ansiotuloverot.

Suomen verotus on kansainvälisesti verrattuna kireää, mutta valtiontalouden kannalta verotuksessa liika ei ole edes riittävästi. Hyvästä verokertymästä huolimatta valtio otti viime vuonna lisää lainaa noin 12 miljardia euroa. Ensi vuonna valtio ottaa lisää velkaa hallituksen budjettiesityksen mukaan 11,5 miljardia euroa.

Verot ovat hyvinvointiyhteiskunnan polttoainetta, mutta polttoaineen kulutus on liian suuri.

.