Arvostuksen tulee tuntua tiloilla asti

Tutkimusten mukaan reilu enemmistö suomalaisista haluaa syödä kotimaassa tuotettua ruokaa. Kriisitilanteessa kotimaisen ruuan merkitys ja myös arvostus ovat kasvaneet entisestään. Arvostelut ruuan omavaraisuutta ja ruuan tuotannon tukemista kohtaan ovat nyt vaimenneet.

Maaseudun Tulevaisuuden maaliskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan ruuan omavaraisuudella ja sen vahvistamisella on nyt lähes koko kansan tuki. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että ruuantuotannon omavaraisuuden lisäämiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota myös koronaepidemian jälkeen. (MT 1.4.)

Suomalaisten arvostus myös viljelijöitä kohtaan on korkealla. Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia arvostaa viljelijöitä nyt entistä enemmän.

Kyselyn tuloksessa on merkille pantavaa, ettei siinä näy maaseutu–kaupunki-vastakkainasettelua. Viljelijöiden arvostus nousi vahvasti asuinpaikasta riippumatta.

On todella hienoa, että viljelijöiden työtä ja ruuan omavaraisuutta arvostetaan. Sen pitäisi kuitenkin näkyä myös viljelijöiden tuloissa.

Loimaalainen maanviljelijä Jyri Mela on huomannut muutoksen viljelijöitä koskevan keskustelun sävyssä. Kotimaisuuden merkitys ymmärretään Melan mukaan nyt paremmin kuin puolitoista vuotta sitten, jolloin tärkeintä oli halpuuttaminen.

Melan mielestä sympatiapuheita on kiva kuunnella, mutta ne eivät lämmitä, ennen kuin ne realisoituvat viljelijöiden tilille.

Kotimaisen ruuan arvostus ei aina toteudu ostostilanteessa. Marttaliiton tuoreeseen kyselyyn vastanneista 84 prosenttia piti ruuan alkuperätietoa erittäin tai melko tärkeänä. Tästä huolimatta vain joka neljäs kuluttaja tarkistaa ruuan pakkausmerkinnöistä tuotteen alkuperämaan.

Toivottavasti käytäntö vastaa teoriaa tulevaisuudessa paremmin. Ainakin ruuan alkuperän selvittäminen on jatkossa entistä helpompaa.

Keskiviikkona voimaan tulleen EU:n asetusmuutoksen mukaan kuluttajille tulee tehdä selväksi, mistä ruuan pääraaka-aine on peräisin. Jos tuotteen pakkauksessa on esimerkiksi Suomen lippu, mutta raaka-aineet eivät silti ole suomalaisia, tietoa elintarvikkeen ainesosien alkuperästä tulee tähdentää pakkausselosteessa.

Suomalaisilla on nyt konkreettinen mahdollisuus tukea ruuan omavaraisuutta kriisitilanteessa. Koronaepidemian seurauksena ruuan alkutuotannossa on kova puute työvoimasta, koska ulkomaisten kausityöntekijöiden liikkuminen maasta toisen on lähes mahdotonta.

Akuutein pula on marja- ja vihannestiloilla. Niille tarvitaan heti 1 500 työntekijää. Yhteensä maa- ja puutarhatiloille tarvitaan kausityöntekijöitä noin 16 000.

Maaseudun työnantajaliiton toimitusjohtajan Kristel Nybondasin mielestä "nyt kannattaisi miettiä, josko voisi vähän auttaa tässä tilanteessa". Hän uskoo ja toivoo, että suomalaiset haluavat auttaa. (IL 2.4.)

Kausityöntekijöiden löytyminen kotimaasta ei luulisi olevan tässä tilanteessa mahdotonta. Koronakriisin seurauksena satoja tuhansia uhkaa lomautus tai työpaikan menettäminen. Myös opiskelijoiden kesätyöpaikkojen määrän arvioidaan romahtavan. Tilanne koettelee suomalaisen työvoimapolitiikan uskottavuutta.

Yksi syy siihen, ettei työn tekeminen maa- ja puutarhatiloilla kiinnosta, on alhainen palkkataso. Syynä on ruuan tuotannon heikko kannattavuus. Se ei ole tuottajien arvostuksesta huolimatta kohentunut.

Suomen huoltovarmuus ja ruokaturva ovat moneen muuhun maahan verrattuna hyvällä mallilla. Marja- ja vihannestilojen huutava kausityövoimapula on muistutus siitä, kuinka huterasta mallista huoltovarmuudessa lopulta on kysymys.

Omavaraisuuden perusta on riittävän vahva alkutuotanto myös kriisitilanteessa.

Vain joka neljäs kuluttaja tarkistaa ruuan pakkausmerkinnöistä tuotteen alkuperämaan.