Komissio haluaa lisää energiavaltaa

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona pitkään valmistellun energiapakettinsa. Paketti sisältää muun muassa uusiutuvan energian direktiivin uudelleentarkastelun ja bioenergian kestävyyskriteerit. Komissio esittää myös EU:n yhteiseksi sitovaksi tavoitteeksi energiatehokkuuden parantaminen 30 prosentilla.

Esitys lähtee nyt Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn.

Suomen kannalta esitys on pelättyä myönteisempi, koska kestävyyskriteerit eivät rajoita Suomen puun käyttöä energiaksi.

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mielestä Suomen kannalta lähtöasemat ovat kohtuulliset, koska komission esitys uusituvan energian direktiiviksi on Suomen kannalta suotuisa. Esitys varmistaa, että Suomen hallituksen viime viikolla esittämät linjaukset uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat kestävällä pohjalla.

Rehn muistuttaa kuitenkin, että lopputulos nähdään vasta pitkän neuvotteluvaiheen jälkeen noin kahden vuoden kuluttua.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä on erittäin hyvä, että Suomen metsienhoito ja lainsäädäntö saivat EU:n tunnustuksen. Vaikka iso linjaus näyttää hyvältä, voi yksityiskohdissa Marttilan mukaan piillä yllätyksiä.

Liikenteen biopolttoaineissa Suomen ja komission linjauksissa on selkeä ero. Komissio korostaa sähköautoja biopolttoaineita enemmän.

Vaikka komissio haluaa lisätä biopolttoaineiden käyttöä myös liikenteessä, on tavoitetaso tältä osin varsin vaatimaton. Komission mielestä kehittyneiden biopolttoaineiden osuuden liikenteessä pitäisi olla 5,3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tavoitteena on 30 prosenttia.

Kehittyneet biopolttoaineet ovat sellaisia, joita ei ole valmistettu ruuaksi kelpaavista raaka-aineista. Suomen kannalta siirtyminen kehittyneiden biopolttoaineiden suuntaan on hyvä asia, koska meillä raaka-aineet ovat pääasiassa puupohjaisia ja jätteitä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mielestä komission esitys luo entistä vakaamman toimintaympäristön kehittyneitä biopolttonesteitä tuottaville suomalaisille edelläkävijäyrityksille.

Esitys sisältää myös sen, että komissio haluaa keskittää energia- ja ilmastopolitiikassa valtaa itselleen. Energiaunionista vastaavan komission varapuheenjohtajan Maros Sefcovicin mukaan energia- ja ilmastopolitiikkaan tulee hyvin vahva hallinnointi ja maakohtainen raportointi (KL 1.12.).

Suomessa pelätään, että energiaunionin hallintomallista voi pahimmillaan tulla raskas järjestelmä, joka edellyttäisi entistäkin enemmän raportointia ja pakotettua konsultointia komission kanssa.

Ennen energiapaketin lopullista hyväksymistä käydään vielä paljon neuvotteluja ja eri tahojen lobbausta sekä EU:n tasolla että Suomessa.

Samaan aikaan kun komissio antoi esityksensä, eduskunnassa keskusteltiin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta. Vihreät ja vasemmistoliitto arvostelivat hallituksen tavoitetta lisätä puun käyttöä energiantuotannossa. Arvostelijoiden mielestä hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinielua ja luonnon monimuotoisuus kärsii.

Greenpeacen maajohtajan Sini Harkin mielestä komission paketti on kuin suurten fossiiliyhtiöiden päiväuni. Harkin mukaan komissio näyttää toistavan Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategian virheet. Hänen mielestään Suomessa ollaan investoimassa ilmaston ja luonnon kannalta vahingollisiin puupolttoaineisiin. (maaseuduntulevaisuus.fi)

Vaikka komission esitys on Suomen kannalta myönteinen, se voi vielä muuttua merkittävästi parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä. Tässä vaiheessa vaikuttaa hyvältä, mutta Suomen edunvalvojien on oltava edelleen hereillä.