Talouskasvu lisää töitä maakunnissa

Viestejä talouskasvun vauhdittumisesta on kuulunut eri puolilta Suomea viime vuodesta lähtien, ja ekonomistit ovat reivanneet kasvuennusteitaan ylöspäin pitkin kevättä ja kesää.

Valtiovarainministeriö tuplasi oman keväisen ennusteensa kesäkuussa 2,4 prosenttiin. Ministeriö perusteli korjattua ennustettaan viennin erittäin ripeällä elpymisellä ja tuotannollisten investointien kasvulla. Korkeimmat arviot kuluvan vuoden talouskasvusta ovat kolme prosenttia.

Talouden rattaiden vauhdin lisääntymisestä kertoo muun muassa se, että teollisuuden liikevaihto kasvoi helmi–huhtikuussa 6,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Talous ja sen muutokset eivät ole pelkkiä lukuja, vaan kysymys on myös luottamuksesta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kuva Suomen taloudesta oli kesäkuussa korkeimmillaan seitsemään vuoteen. Usko työttömyyden vähenemiseen on vahvin kymmeneen vuoteen.

Talouskasvu näkyy myös työttömyyden alentumisena, vaikkakin tuskastuttavan hitaasti. Työttömyyden aleneminen jatkui kuitenkin myös kesäkuussa.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyys pieneni kesäkuussa 8,9 prosenttiin. Vielä toukokuussa työttömyysaste oli 10,7 prosenttia. Viime vuoden kesäkuussa työttömyysaste oli 9,3. Työttömien määrä aleni vuodessa 14 000 henkilöllä. Työttömyyden aleneminen nosti työllisyysasteen 15–64-vuotiaiden joukossa 72,5 prosenttiin.

Talouskasvu heijastuu työllisyyden paranemisena koko maassa. Työn perässä ei tarvitsekaan muuttaa Etelä-Suomeen. Työttömyys aleni kaikkien elykeskusten alueella, mutta eniten Pirkanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Esimerkiksi Kainuussa on jo pulaa osaavista työntekijöistä. Maakuntaan houkutellaan paluumuuttajia rekrytointihankkeella. Projektipäällikkö Kari Kinnusen mukaan alueella on tarjolla satoja työpaikkoja Kajaanin lisäksi myös Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella. (MT 24.7.)

Työntekijäpulan pelätään hidastavan vauhtiin päässyttä talouskasvua myös muulla Suomessa. Pohjanmaan kauppakamarin mukaan alueen yrityksistä yli kolmanneksella on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. (Yle 30.6.)

Kokkolan kehitysyhtiö Kosekin ja Pietarsaaren kehitysyhtiön Concordian tekemässä kyselyssä 70 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että niillä on välitön tarve palkata yksi tai kaksi työntekijää. Työvoiman suuri tarve yllätti, koska se ei ole näkynyt työvoimatoimiston sivuilla. Työntekijöitä tarvitaan muun muassa metalli-, rakennus- ja sähköalalla sekä markkinoinnissa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan teknologiayritysten lisäksi myös pohjoisen matkailuyrittäjien viestit ovat olleet erittäinkin positiivisia. Yrittäjiltä on tullut Pentikäiselle viestejä, ettei työvoimaa saa ja työllistämisessä on vaikeuksia. (MT 19.7.)

Pentikäinen muistuttaa, että maakunnista löytyy vahvoja yrityskeskittymiä. Esimerkiksi Ylä-Savossa metalliteollisuuden veto on vahvaa Ponssen johdolla.

Työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen eniten maakunnissa osoittaa, että talous kasvaa laajalla rintamalla. On tärkeä huomata, että tuotannollisia ja vientiin keskittyviä työpaikkoja syntyy pääosin maakuntiin.

Työpaikan löytymisessä maakunnista on monia etuja. Muun muassa asumiskustannukset ovat maakunnissa paljon edullisemmat kuin isoissa kaupungeissa.

Pääkaupunkiseudulta Kajaaniin muuttanut Ohtosen perhe vaihtoi pitkät työmatkat rauhaan ja luonnonläheisyyteen. Saara Ohtosen mukaan Kajaanissa on helppo yhdistää palvelut, kaupunki ja ulkoilu luonnossa. (MT 24.7.)

Julkisen talouden kannalta työllisyyden myönteinen kehitys on avainasemassa. Se, että työpaikat ovat lisääntyneet koko maassa, kertoo maakuntien elinvoimaisuudesta.