Päätösvallasta on pidettävä kiinni

Euroopan unionissa on valmisteilla useita metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia hankkeita. Valinkauhassa ovat muun muassa metsästrategia, maankäyttöä ja sen muutoksia koskevan lakipaketin lulucf:n päivittäminen, vihreän kehityksen ohjelma sekä kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttikin keskiviikkona MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa, että nyt ovat käsillä suomalaisen metsäalan kannalta kriittiset ajat. Marttilan mielestä metsäasioihin puuttuva EU-komissio on pantava ruotuun. Hänen mukaansa nykyinen komissio ei saa tuhota vuosikymmenten aikana tehtyä työtä, koska kasvavat, terveet ja monimuotoiset metsät ovat yhtä poliitikkosukupolvea suurempi, ylisukupolvinen kysymys.

Esimerkiksi komission esittämä metsästrategia on Marttilan mielestä nykyisellään kelvoton. Siinä ei hänen mielestään nähdä metsien käytön hyötyjä, eikä se ota huomioon jäsenmaiden erilaisia lähtökohtia. Siitä puuttuvat myös selvät tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Lisäksi komissio menee esityksessään alueelle, joka ei sille Marttilan mukaan kuulu.

Kaikkein pahinta Marttilan mukaan on kuitenkin, että EU haluaa tulla määrittämään, millaista kestävä metsätalous on ja millaista sen pitää olla. Tällä hän viittaa komission taksonomiaesitykseen, joka pitäisi Marttilan mielestä kelvottomana palauttaa komissiolle uuteen valmisteluun.

Käytännössä taksonomia tarkoittaa metsänomistajille ja metsätaloudelle lisää velvoitteita, sillä yli 13 hehtaarin tilojen on laadittava ja läpäistävä tiukka ilmastohyötyanalyysi. Metsänomistajalle taksonomian mukainen toiminta on teoriassa vapaaehtoista, mutta käytännössä pakollista, koska metsäteollisuusyritysten tulee raportoida taksonomian mukaisesta liiketoiminnasta. Se edellyttää, että puu on hankittu taksonomian vaatimusten mukaisesti hoidetuista metsistä.

Taksonomiassa on kysymys myös todella isosta periaatteellisesta asiasta, koska taksonomiaesityksellä komissio haluaa ottaa vallan metsissämme ja päättää, miten meidän tulee metsiämme hoitaa.

EU-jäsenmaat äänestävät joulukuussa neuvostossa komission esittämistä kestävän rahoituksen ilmastokriteereistä. Suomen hallitus ei ole vielä kyennyt päättämään omaa kantaansa komission taksonomiaesitykseen. Kannan muodostamisella on kiire, koska se on ilmoitettava viimeistään 8.12.

Erityisesti Suomessa luulisi olevan helppoa pitää edelleen kiinni periaatteesta, että metsistä päättäminen on EU:n jäsenvaltioiden omassa vallassa. Näin ei näytä kuitenkaan olevan, koska kaikki hallituspuolueet eivät ole asiasta samaa mieltä.

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mielestä Suomen pitää äänestää taksonomiaesitystä vastaan, jos siihen ei saada muutoksia. Hänen mielestään metsätalous kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Samaa mieltä on myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.). (MT 5.11.)

Vihreiden varapuheenjohtajan Iiris Suomelan mielestä Suomen ei pitäisi kuitenkaan "sooloilla" ilmastopolitiikassa. Hänen mielestään olisi outoa, jollei metsätaloudessa tehtäisi ilmastopolitiikkaa.

Suomen pitää pystyä muodostamaan yksimielinen kanta taksonomiaesitykseen. On vaikea hakea muilta EU-mailta ymmärrystä ja tukea omalle metsäpolitiikalle, jos Suomesta lähtee ristiriitainen viesti. Tukea tarvitaan laajasti, koska EU:n niin sanottujen metsäisten maiden äänet eivät yksin riitä komission esityksen kaatamiseen.

EU:n jäsenmailla on erilaisia kansallisia intressejä, joista ne pyrkivät pitämään tiukasti kiinni. Jos Suomi ei halua pitää kiinni päästövallastaan omissa metsissään, ei sitä kukaan tule meille myöskään tyrkyttämän.

Taksonomiaesityksellä komissio haluaa ottaa vallan metsissämme.