Metsä ja vesi ovat Suomen aarteita

Suomi rankattiin viime viikolla YK:n julkistamassa, 156 maata koskevassa selvityksessä maailman onnellisemmaksi maaksi. Suomalaisten jälkeen onnellisimpia olivat norjalaiset, tanskalaiset, islantilaiset ja sveitsiläiset.

Suomi on aikaisemminkin menestynyt onnellisuusmittauksissa hyvin. Viime vuonna Suomi sijoittui viidenneksi. Onnellisuutta mitattiin muun muassa bruttokansantuotteella, odotettavissa olevalla eliniällä ja yksilön kokemalla vapaudella.

Perinteiseen tapaan monet suomalaiset tyrmäsivät tutkimustuloksen. Arvostelijoiden mukaan oli mitattu vääriä asioita ja niitäkin oli tulkittu väärin. Varmasti on niin, ettei tutkimus kerro kaikkea. Suomessakin on paljon parantamisen varaa, mutta suuntaa antavia tulokset ovat. Tulokset kertovat ainakin siitä, että pohjoismainen hyvinvointimalli toimii.

Moni asia on meille suomalaisille itsestään selvä, ettemme huomaa, miten asiat ovat muualla. Ulkopuolisin silmin näkee usein paremmin. Helsingin yliopistossa onnellisuudesta väitöskirjaa tekevä italialainen Jennifer De Paola sanoo elävänsä täällä parasta mahdollista elämää, mitä kuvitella saattaa (Yle 17.3.).

Tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen saattavat vaikuttaa asiat, joita ei osata ajatella. Yksi tällainen asia on puhdas luonto.

Keskiviikkona vietettiin YK:n kansainvälistä metsien päivää. Päivän tarkoituksena on kertoa metsien tärkeydestä ihmiselle sekä metsien merkityksestä köyhyyden vähentämisessä ja ympäristön kestävyydessä.

Tänä vuonna metsien päivän teemana olivat kaupunkimetsät. Näin halutaan muistuttaa, että metsät ja puut voivat tehdä kaupungeista terveellisempiä, onnellisempia ja vihreämpiä paikkoja elää.

Kuluvan talven aikana käydyn keskustelun perusteella voisi jopa luulla, että Suomen metsät ovat ympäristön kannalta suuri ongelma. Näinhän asia ei ole, vaan metsämme kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin koskaan.

Vaikka metsien merkitys muun muassa ilmastopolitiikassa ymmärretään, vuosittain metsiä häviää YK:n mukaan maailmanlaajuisesti 13 miljoonaa hehtaaria. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen suhteen ankaran arvostelun kohteeksi joutunut suomalainen metsätalous on hoitanut tässäkin suhteessa osuutensa mallikkaasti. Suomessa on prosentuaalisesti ja hehtaareilla mitattuna eniten täysin suojeltua metsää Euroopassa.

Metsätutka-kyselyn mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on suomalaisille metsänomistajille erittäin tärkeä asia. Metsissä tehtävä vapaaehtoinen työ talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseksi ei kuitenkaan aina näy tilastoissa.

Eilen vietettiin YK:n yleiskokouksen julkistamaa maailman vesipäivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa puhtaan veden tärkeydestä, vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Näistä asioista ei YK:n mukaan länsimaissa puhuta tarpeeksi.

YK:n julistamat kansainväliset metsä- ja vesipäivät kertovat siitä, että huoli metsistä ja vesistä on yhteinen. Meillä metsien ja vesistöjen tila kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun.

Metsistä ja vesivarannoista on pidettävä hyvää huolta jatkossakin, koska niiden merkitys korostuu tulevaisuudessa. YK:n arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta.

Maailman tulevaisuuden haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja puhtaaseen veteen. Puhtaasta vedestä on jo nyt kova pula, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan vain pahentavan pulaa. Tästä syystä kilpailu vesivarannoista lisääntyy.

EU:ssa käyty keskustelu metsien käytöstä osoitti, että monet tahot haluavat päättää metsiemme käytöstä. Odotettavissa on, että samanlainen keskustelu kohdistuu jossain vaiheessa myös puhtaaseen veteemme.