Työmarkkinoilla on suuri vastuu

Viime viikolla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen talouspolitiikkaa arvioivat Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD ja Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Hyvät neuvot ovatkin tarpeen. Suomen kilpailukyky on heikko eikä vienti vedä, julkinen velka ja työttömyys lisääntyvät. Työmarkkinoilla epäluottamus on syvä, vaikka hallituksen ajamaa yhteiskuntasopimusta yritetään nyt laskutavasta riippuen neljättä tai viidettä kertaa. Neuvottelut alkoivat torstaina.

Hallituksen asema ei ole kehuttava, koska sen yhteiskuntasopimuksen vaihtoehdoksi kaavailemia niin sanottuja pakkolakeja ei halua kukaan. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun keinoista kilpailukykyloikasta, voivat pakkolait aiheuttaa työmarkkinoille levottomuuksia.

Jotakin pitää kuitenkin tehdä. EU:n entisestä mallioppilaasta on tullut ongelma, koska julkinen velka ja valtion budjettialijäämä ovat nousseet kasvu- ja vakaussopimuksessa sovituille sakkorajoille. Lisäksi Suomen talouskasvu on EU-maiden hitaimpia.

Osuuspankkiryhmän viime viikolla julkistaman suhdanne-ennusteen mukaan nopeaa elpymistä ei ole näköpiirissä. Vienti Venäjälle vähenee jyrkästi ja muutenkin vientinäkymät ovat tänä vuonna heikot.

OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä yksi kasvun moottori voi olla lisääntynyt maahanmuutto, vaikka siitä alkuvaiheessa tulee kustannuksia. Lisääntynyt maahanmuutto voi Heiskasen mukaan nostaa bkt:tä viiden vuoden tähtäimellä jopa 1,5 prosenttia. Heiskanen toivoo myös työmarkkinoiden pääsevän sopuun yhteiskuntasopimuksesta.

OECD:n torstaina julkistama Suomi-katsaus antaa pääosin tukea hallituksen talouslinjalle. Järjestö näkee Suomen tilanteen synkkänä, mutta hallituksen ohjelma on järjestön mielestä oikeansuuntainen.

Arvio ei ole yllätys, koska OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi kirjoitti MT:n yliössä kesäkuussa, että hallituksen ohjelma on kunnossa, mutta toteuttamista odotetaan. Kirjoituksessaan Kiviniemi totesi myös taloustilanteen synkkyyden ja arvosteli koulutuksen ja tutkimuksen leikkauksia. (MT 29.6.)

OECD:n mukaan työn verotusta pitäisi alentaa, arvonlisäverokatoja yhtenäistää, korottaa kiinteistöveroja, lyhentää työttömyysturvan ja kotihoidontuen kestoa. Moitteita hallitukselle tulee koulutusleikkauksista.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä hallituksen ajama työnantajamaksujen alentaminen pitäisi rahoittaa korottamalla alempia arvonlisäveroja. Tämä tarkoittaisi muun muassa ruuan, lääkkeiden, ravintola- ja majoituspalveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen nostamista.

Muutenkin hallituksen linja, jonka mukaan veroaste ei saa vaalikaudella nousta, saa neuvostolta kritiikkiä.

Tasaverojen kiristäminen nykyisessä taloustilanteessa olisi kotimarkkinoilla toimiville yrityksille todella huono uutinen. Hintojen nostaminen vähentäisi muutenkin alamaissa olevaa kuluttajien ostovoimaa.

Arvonlisäverojen kiristäminen heikentäisi eniten vähävaraisten tilannetta. Sama vaikutus olisi myös kiinteistöverojen nostamisella. Kiinteistöverojakin pitää maksaa yhtä paljon tulotasosta riippumatta.

Hallituksen tuleviin talouspoliittisiin päätöksiin vaikuttaa vahvasti, millaisiin tuloksiin työmarkkinakeskusjärjestöt pääsevät.

Hallitus on tarjonnut työmarkkinapöytään kepin lisäksi porkkanoita. Jos hallitusta tyydyttävään sopuun päästään, se on luvannut pakkolakien, verojen kiristämisen ja leikkausten sijaan miljardin verokevennykset.

Työmarkkinajärjestöillä on nyt suuri vastuu. Niiden päätös vaikuttaa poikkeuksellisen paljon kaikkiin suomalaisiin. Nyt on sopimisen aika. Sopu pitää löytää kuitenkin tavalla, joka antaa Suomen yrityksille työpaikkasopimisen kautta edellytykset menestyä kovassa kilpailussa.