Kansa hyväksyy hakkuiden tahdin

Suomalaiset tukevat edelleen vahvasti metsien talouskäyttöä. Nykyistä hakkuumäärää kannattaa 46 prosenttia suomalaisista. Heidän lisäkseen 11 prosenttia haluaisi kasvattaa hakkuita. Hakkuiden vähentämistä haluaisi noin joka viides eli 21 prosenttia vastaajista.

Luvut käyvät esille Kantar TNS:n Maaseudun Tulevaisuudelle tekemästä gallupista (MT 28.12.).

Kuluvan vuoden hakkuutahti on ollut poikkeuksellisen rapsakka. Se noussee hyvin lähelle hallituksen asettamaa 80 miljoonan kuution tavoitetta.

Kyselyn tulos antaa hyvän vauhdin myös kevään eduskuntavaalien ympäristökeskusteluun. Huolimatta erittäin kiivaasta ja kärjekkäästäkin metsien käyttöä koskevasta debatista enemmistö suomalaisista ymmärtää metsätalouden ja -teollisuuden merkityksen maamme hyvinvoinnille.

Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna noin 20 prosenttia. Euromääräisesti se vastaa noin kymmentä miljardia euroa. Lisäksi puutuoteteollisuus tuotti summaan noin kahden miljardin euron lisäyksen.

Myös metsänomistajille viime vuodet ovat olleet hyviä. Puusta saatava hinta eli kantorahatulo kohosi päättyvänä vuonna ennätysmäiseen yli kahteen miljardiin euroon. Erityisesti maakunnille metsätalouden merkitys on ratkaisevan tärkeä. Se työllistää suoraan 42 000 henkilöä ja välillisesti paljon lisää.

Silti taloudelliset tekijät eivät ole ainoita, jonka varassa metsätaloutta Suomessa harjoitetaan. Ympäristön kestävyys, hiilinieluista huolehtiminen ja luonnon moninaisuuden vaaliminen ovat asioita, joista on vastuullisesti huolehdittava.

Hakkuiden vähentämistä kannattivat eniten vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Useimmiten tätä mieltä oltiin pääkaupunkiseudulla.

Ammattiryhmistä huomiota herätti se, että työttömistä peräti yli kolmannes oli hakkuiden vähentämisen kannalla. Yrittäjien, johtavassa asemassa olevien ja maanviljelijöiden osalta tulos oli päinvastainen.

Huomiota herättävää on, etteivät vihreidenkään kannattajista likikään kaikki vastustaneet nykyistä hakkuumäärää. Itse asiassa heistä 40 prosenttia pitäisi hakkuut nykyisellään. Samoin hajontaa oli monessa muussakin puolueessa.

Selvimmin suhtautuminen hakkuisiin jakaantuu asuinpaikan mukaan. Maaseutumaisissa kunnissa noin joka neljäs kannatti hakkuiden lisäämistä. Kaupungeissa taas yhtä moni haluaisi vähentää niitä.

23 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa kantaansa asiaan.

MT:n gallupin mukainen tulos antaisi muutenkin merkkejä siitä, että metsien käyttöä koskeva keskustelu hakeutuisi aiempaa rakentavammalle tolalle. Iso merkitys tässä on Luonnonvarakeskuksen Luken tuoreella laskelmalla suomalaisten metsien kyvystä sitoa hiiltä (MT 14.12.).

Se, että metsät sitovat muiden tuottamaa hiiltä lähes kaksinkertaisen määrän aiempaa verrattuna, on hyvä uutinen sekä suomalaisen metsänhoidon ammattilaisille että muille.

Hiilen sidonta sekä metsiin, puurakenteisiin että peltoihin on elintärkeää meille kaikille. Sen rinnalla on hyvä kiinnittää huomiota teollisuuteen, rakentamiseen, lentämiseen ja muuhun liikenteeseen, hiilenpolttoon sekä muihin yhteiskunnan osa-alueisiin, jotka päästävät ilmakehään suuren määrän hiiltä.

Rakentavaa keskustelua on syytä jatkaa, ja siihen on tällä hetkellä erinomaiset edellytykset. Yksi asia, josta lähes kaikki ovat jo valmiiksi samaa mieltä, on puurakentamisen ottaminen seuraavan hallituksen ohjelman osaksi.

Kun sementtiä ja rakennusterästä korvataan puulla, ympäristö kiittää. Samalla se toisi lisätuloja hyvänä työllisyytenä ja veroina valtiolle ja kantorahana metsänomistajille.