Lihansyönti kasvussa

Suomalaiset yltävät tänä vuonna uuteen ennätykseen lihansyönnissä. Gallup Elintarviketieto arvioi lihankulutuksen nousevan 74,2 kiloon henkeä kohti (Turun Sanomat 16.12.).

Maailmalta tiedetään, että lihankulutuksen pitkäaikainen kehitys on vahvasti sidoksissa kansakuntien elintasoon. Myös Suomessa liha on vallannut ruokapöydissä lisätilaa tasaisesti vuosikymmenten ajan.

Eurooppalaisittain olemme lihansyöjinä vielä maltillisia. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa kulutus on jo vuosia yltänyt yli sadan kilon henkeä kohti laskettuna.

Lihan kysyntää ovat Suomessa lisänneet sekä lihatalojen tuotekehitys että kokkausharrastuksen yleistyminen. Myös niin sanottu karppaaminen eli hiilihydraattien välttäminen on suosinut eläinperäisiä tuotteita.

Kaikista kulutuksen kasvua selittävistä tekijöistä huolimatta uusi lihansyöntiennätys on hieman yllättävä. Kaikenlainen lihansyönnin vastustaminen on nimittäin viime vuosina saanut tiedotusvälineissä palstatilaa miltei rajattomasti.

Uutisista saa miltei päivittäin lukea todistelua siitä, kuinka epäeettistä lihansyönti on. Lihantuotannon väitetään tuhoavan ympäristön ja ilmaston. Kotieläintuotannon ja lihansyönnin vastustamiselle omistautuneita ja verovaroin tuettuja järjestöjä on useampikin.

Kaupan mainosten ja aktivistien kampanjoiden keskellä kuluttaja tekee omia valintojaan. Niissä liha näyttää pitävän hyvin suosionsa.

Liha kuuluu olennaisena osana suomalaiseen ruokaperinteeseen. Valistunut kuluttaja osaa vertailla omien valintojensa kestävyyttä ja terveellisyyttä.

Kotimainen ruokaketju luottaa läpinäkyvyyteen sekä tuotteiden alkuperän että tuotantotapojen osalta. Tämän ansiosta kuluttaja voi taas hyvällä omallatunnolla valikoida niin kasvis- kuin kotieläintuotteitakin joulun juhlapöytään.