Pelin politiikkaa sote-uudistuksella

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta uhkaa sama kohtalo kuin edellisellä vaalikaudella Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksia. Sote- ja kuntauudistus jäivät tekemättä, vaikka valmistelun loppumetreillä myös oppositio riensi hallituksen avuksi. Suuret hallinnolliset uudistukset ovat taas ajautumassa umpikujaan.

Kataisen hallituksen valmistelema sote-uudistus yhdistettynä niin sanottuun vastuukuntamalliin kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnan mukaan hallituksen esityksen hyväksyminen olisi vaatinut perustuslain säästämisjärjestyksen, koska ongelmia oli muun muassa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissa ja kuntien rahoitusvastuissa.

Sipilän hallitus otti perustuslakivaliokunnan arviosta oppia ja lähti valmistelemaan omaa uudistustaan maakuntamallin kautta. Näin haluttiin turvata sote-palvelujen järjestämiselle leveämmät hartiat. Maakuntavaalien avulla oli tarkoitus toteuttaa myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet.

Hallitus oli kaatua uudistusten valmistelun alkumetreillä, koska keskusta ja kokoomus ajautuvat kiistaan maakuntien lukumäärästä. Sopuun päästiin, mutta sen hintana sote-uudistukseen tuli kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Vaikuttaa siltä, että valinnanvapaudesta on tullut uudistusten tulppa.

Sipilän hallituksen vuosi sitten tekemä esitys valinnanvapaudesta ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle, vaan se palautettiin uuteen valmisteluun. Parhaillaan valiokunta käsittelee korjattua esitystä. Valmista piti tulla jo viime viikolla, mutta ratkaisuja on odotettavissa vasta tällä viikolla.

Uudistuksilla käydään nyt kovaa poliittista peliä. Tietovuodot ja jarrutukset eivät ole politiikassa mitenkään harvinaisia, koska niiden avulla halutaan ajaa omia tavoitteita. Keskinäisen luottamuksen ja päätöksenteon kannalta ne ovat kuitenkin erittäin haitallisia.

Perustuslakivaliokunnasta Ilta-Sanomille vuodetun lausuntoluonnoksen mukaan hallituksen esitykseen liittyy liian suuria riskejä perusoikeuksien turvaamisen kannalta. Lautakunnan mukaan sote- ja maakuntauudistus tulisi toteuttaa vaiheittain. Ensin pitäisi uudistaa hallinnon rakenteet.

Jos lausuntoluonnoksesta tulee perustuslakivaliokunnan kanta, se tarkoittaa, että valinnanvapauden alkaminen siirtyisi maakuntauudistuksen jälkeen. Tämä on kokoomuksen kannalta ongelma, koska esimerkiksi SDP ja vihreät vastustavat sote-palvelujen valinnanvapautta. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen saattaa käydä niin, että valinnanvapaus jää toteuttamatta.

Iltalehdelle vuodettujen tietojen mukaan kokoomus jarruttaa perustuslakivaliokunnassa valinnanvapauden käsittelyä. Keskustalaisten mukaan kokoomus ilmeisesti haluaa viivyttelyllä päätöstä siksi, että maakuntavaalit siirtyisivät kevään eduskuntavaalien yhteyteen.

Viivyttämisestä on syytetty myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaa Krista Kiurua (sd.). Hallitusta puolestaan on syytetty liian kireästä aikataulusta,

Maakunta- ja sote-uudistukset ovat todella mittavia ja merkittäviä muutoksia, joita ei pidä liialla kiireellä tehdä. Uudistuksia on kuitenkin valmisteltu jo kymmenen vuotta, ja mukana ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet. Nyt kun uudistukset ovat viime metreillä, niitä ei saa ottaa poliittisiksi pelinappuloiksi, vaan eduskunnan on poliittisen pelin sijaan tehtävä päätöksiä. Kerralla ei tule valmista, mutta jostakin pitää aloittaa.

Uudistukset ovat jo maakunnissa täydessä vauhdissa. Maakunnat valmistautuvat uuteen aikaan, ja kunnat sekä kuntayhtymät ovat ulkoistaneet omia sote-palvelujaan.

Näyttää siltä, että eduskunta on jäänyt meneillään olevan muutoksen kyydistä.