Yksityisillä mailla kunnioitettava omistajaa – vahinkoa aiheuttavan pitää tekonsa korvata
Yksityisteille tai pelloille aiheutetut vahingot kertovat ikävällä tavalla siitä, miten välinpitämättömästi toisen omaisuuteen saatetaan suhtautua. Jos vahinkoa aiheuttaa, se pitää tietenkin korvata, mutta ennen muuta omille tekemisille pitää hankkia etukäteen omistajan lupa.
Pieksämäkeläisen yksityistien osakkaat katsovat, että teitä on käytetty luvatta kantaverkkotyömaalle kuljettaessa. Kuva: Petteri Kivimäki17.1.202506:30
Yksityistiet ovat lain mukaan osakkaidensa omaisuutta, jonka ylläpidosta osakkaat vastaavat tiemaksuilla. Jos tien ylläpitoon saadaan yhteiskunnan avustusta, sillä saavat ajaa muutkin kuin tien osakkaat. Satunnaista säännöllisempi käyttö sen sijaan vaatii luvan tiekunnalta, jolla on oikeus saada käyttäjältä maksua korvauksena tien kulumisesta. Satunnainen käyttö on toki terminä epämääräinen, joten ymmärrettävästi se saattaa aiheuttaa tulkintaerimielisyyksiä varsinkin maallikoiden keskuudessa.
Sen sijaan ammattimaisten liikennöitsijöiden ja vaikkapa rakennusurakoitsijoiden tulisi säännöt tuntea. Siitä huolimatta aika ajoin ollaan tilanteessa, jossa näkemykset oikeudesta tien käyttöön eroavat. Näin kävi Pieksämäellä, jossa neljä tiekuntaa katsoo valtakunnallista voimajohtoa kantaverkkoyhtiö Fingridille urakoivan Eltel Networks oy:n käyttäneen niiden teitä ilman lupaa ja korvauksetta. Tiekuntien edustajat kertovat, että yksityisteillä on ajettu raskailla betoninkuljetusautoilla jopa kelirikkoaikana ilman, että asiasta on oltu edes yhteydessä tiekuntiin. (MT 15.1.)
Yksityisomaisuuden luvaton käyttö ja sille aiheutettu vahinko tuovat monelle mieleen hieman vastaavan tapauksen viime keväältä: varsinaissuomalaiset viljelijät kertoivat Länsiradan eli kansalle tutummin Turun tunnin junan ratalinjausta tutkineiden työntekijöiden ajaneen luvatta pakettiautolla heidän pellollaan ja vahingoittaneen sitä. Kyse ei ollut yksittäistapauksista vaan vastaavaa oli tehty useaan otteeseen jo kuuden vuoden ajan. (MT 8.5.2024.)
Kummassakin tapauksessa voi olla kyse silkasta ajattelemattomuudesta: pellolla tai yksityistiellä liikkuva ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi sitä, että kulkeminen voi aiheuttaa toiselle vähimmilläänkin kunnostuskustannuksia tai – kuten peltojentärvelytapauksessa – jopa monien vuosien tulonmenetyksiä sadonmenetysten ja perusparannuskustannusten myötä. Molemmilla tapauksilla on myös toinen valitettava yhteys: kummassakin tapauksessa vahingon aiheuttaja on urakoitsija, jonka jälkiä työn teettäjä joutuu selvittelemään vahinkoa kärsineille.
Tapaukset saattavat kertoa myös siitä, että käsitys yksityisomaisuudesta on hämärtynyt. Pelto, tie tai muu kiinteistöomaisuus saatetaan nähdä yhteisenä omaisuutena, jota voidaan korvauksetta ja ilman lupaa käyttää omiin tarkoituksiin. Myös metsille on käynyt samoin: on alettu puhua metsien psykologisesta omistajuudesta juridisen omistamisen rinnalla. Aihetta tutkineen Anne Matilaisen mukaan metsät nähdään osittain yhteisenä resurssina, jonka käytöstä haluavat päättää muutkin kuin niiden lailliset omistajat. (MT 21.4.2019.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
