Visio kyläkaupasta

Visioita – joita myös herrojen haaveiksi kutsutaan – tarvitaan paremman maailman rakentamiseksi. Jos visio on selvä ja sitä aletaan tarmolla toteuttaa, yleensä saadaan myös jotakin aikaiseksi.

Päivittäistavarakauppa ry:ssä on nähty vaivaa tulevaisuuden kyläkaupan visioimiseksi (MT 6.8.). Kaupan edunvalvojan mielestä kyläkauppa saisi kasvaa maaseudun monipalvelukeskukseksi, jossa yhdistyisivät kaupan lisäksi yksityiset ja julkiset palvelut.

Internet olisi keskeisessä osassa – kauppias voisi tarjota yhteyden palveluihin ja myös opastaa niiden käytössä. Apteekki, Alko ja Itella tuotaisiin kyläkaupan avulla lähemmäs maaseudun asukkaita. Lakeja viilattaisiin esimerkiksi lääkejakelun osalta kyläkaupoille sopivammiksi.

Päivittäistavarakauppa on tärkeällä asialla. Kyläkauppojen arvoa ympäristönsä asukkaille on vaikea mitata. Usein arvo huomataan vasta sitten, kun kauppaa ja kauppiasta ei enää ole.

Suomessa on jäljellä enää 385 perinteistä kyläkauppaa. Viime vuonna ovensa sulki 32 kyläkauppaa eli poistuma alalta oli lähes kahdeksan prosenttia yrityksistä.

Huono kehityssuunta olisi käännettävä pikaisesti. Siinä Päivittäistavarakaupan ehdotus tarvittavine investointitukineen on hyvä alku.

Kyläkaupat ovat kokoaan arvokkaampi osa Suomen maaseutua ja sen elinvoimaa. Ongelma taitaa olla siinä, etteivät ne kuitenkaan pienuudessaan kiinnosta suuria kumppaneita, joita Päivittäistavarakauppa niille esittää.

Esimerkiksi Itella lopetti vuosi sitten kymmenittäin kyläkauppojen asiamiesposteja edes keskustelematta kauppiaiden kanssa. Ainakin asennemuutosta tarvittaisiin.

Sama pätee hallitukseen, joka edelleen panttaa päätöstä kyläkauppojen investointituen jatkosta.