Vastuullisuus koituu koko yhteiskunnan hyödyksi

Vehmaalainen Pirteä porsas oy on mukana pilotoimassa 36-kohtaista vastuullisuusindeksiä, jossa huomioidaan muun muassa luontovaikutukset, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu, eläinten hyvinvointi ja bioturvallisuus. Kuva: Pasi Leino

Ruuantuotannon yhteydessä puhutaan paljon vastuullisuudesta. Ruokaa pitää tuottaa mahdollisimman vähillä panoksilla ja vähillä haitoilla ympäristölle. Peltoviljelyksessä yksi mittari on kasvinsuojeluaineiden käyttömäärä. Kotieläinpuolella kiinnitetään paljon huomiota muun muassa eläinten terveyteen, viihtyvyyteen ja antibioottien käyttöön. Hyvällä metsänhoidolla pyritään lisäämään muun muassa hiilensidontaa ja monimuotoisuutta.

Suomessa käytetään suhteessa muihin EU-maihin todella vähän kasvinsuojeluaineita, vaikka metsissä juurikäävän torjuntaan käytettävä urea lisätään EU:n laskuopissa pellolla käytettäväksi torjunta-aineeksi. Myös kasvinviljelyä ja eläinten hyvinvointia säädellään meillä tiukemmin, mitä EU:n säädökset edellyttävät.

Suomessa on noudatettu nauta-, sika- ja siipikarjatiloilla tiukkaa kansallista salmonellavalvontaa vuodesta 1995. Valvonta koskee myös tuotteita. Salmonella on Suomessa virallisesti vastustettava eläintauti, joka luokitellaan ihmisellä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Kotieläintuotannossa salmonellaa on Suomessa todella vähän. (MT 21.2.)

Vaikka suomalaisilla tiloilla vastuullisuusasiat ovat pääosin hyvällä mallilla, parempaan pyritään koko ajan. Esimerkiksi 37:llä atrialaisella sikatilalla on menossa pilottihanke, jolla rakennetaan ja testataan 36-kohtaista vastuullisuusindeksiä. Hanke on Atrian vastuullisuuspäällikön Teija Paavolan mukaan jaettu kolmeen osioon: luontovaikutukset, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä bioturvallisuus. (MT 23.2.)

Kiteeläisellä Maitosuoni oy:llä on onnistuttu alentamaan tuotettua maitolitraa kohti kasvihuonepäästöjä 21,3 prosenttia. Arlalle maitoa tuottavien tilojen päästölaskennassa kiinnitetään huomiota muun muassa energiaan, lannoitteisiin sekä sähkön ja polttoaineen käyttöön. Samantyyppisiä hankkeita on käynnissä eri puolella Suomea myös muilla teurastamoilla, meijereillä ja metsäteollisuudella.

Ruokavirastossa selvitetään nyt, mikä on sikojen kansallisen salmonellavalvontaohjelman terveydellinen ja taloudellinen merkitys.

Aikaisemmin tehdyissä arvioissa on tultu riskiarviointiyksikön johtajan Pirkko Tuomisen mukaan siihen tulokseen, että valvontaohjelma on kustannusvaikutuksiltaan hyvä. EU:ssa salmonellan arvioidaan aiheuttavan jopa kolmen miljardin euron kustannukset. Suomessa ihmisten vähäisistä salmonellatartunnoista vain murto-osa on saatu kotimaisista tuotteista.

Vastuullisessa tuotannossa ja siihen panostamisessa on harmittava ongelma, sillä niitä ei oteta EU:n lainsäädännössä aina huomioon. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden alun perin vähäistä käyttöä ei oteta EU:n vaatimuksissa huomioon, vaan vaadittava vähennystarve lasketaan samoilla prosenteilla kuin maissa, joissa kasvisuojeluaineiden käyttö on moninkertaista.

EU-lainsäädännössä viitevuodet ovat tärkeitä. Esimerkiksi metsien hiilensidonnassa viitevuosi on Suomen kannalta huono, koska vuonna 1990 hakkuut olivat laman takia pienet. EU:ssa saatiin viime viikolla aikaan sopu hiilenpoistosertifiointia määrittelevästä laista. Säädös on hyvä edistysaskel, mutta karjan metaanipäästöjen vähentäminen on tulossa laskennan piiriin vasta vuonna 2026. Tämä tarkoittaa, ettei sitä ennen tapahtunutta vähennystä oteta huomioon.

Yhteiskunta, kauppa, kuluttajat ja jopa pankit vaativat yhä enemmän vastuullisuutta, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita siitä maksamaan. Kustannukset jäävät pääosin tuottajien piikkiin, vaikka vastuullisesta tuotannosta hyötyy koko yhteiskunta. Jos vaatii vastuullisuutta vain muilta, se ei ole vastuullista, vaan anekauppaa toisen piikkiin.