Luottamus on kaiken perusta

Ihmisten välisessä onnistuneessa vuorovaikutuksessa tarvitaan luottamusta sekä itseensä että ympäröivän yhteiskunnan eri toimijoihin. Jos luottamus on alhainen, on vaikea viedä asioita parempaan suuntaan. Negatiivinen asenne on omiaan syventämään huonoa kierrettä.

Ruotsalaisen talouslehden Dagens Industrin mukaan Suomi tekee asioita oikealla tavalla oikeille markkinoille, mutta ei luota itseensä. Lehden mielestä itseluottamuksen puute on Suomen isoin ongelma.

Samaa mieltä oli myös lehden haastatteleman Sixten Korkman. Hänen mielestään olemme puhuneet itsemme suohon pessimismillämme. (DI 3.3.)

Luottamusta tulevaisuuteen tarvitsevat muutkin kuin yritysten johtajat. Luottamuksen tärkeydestä kertoo, että erilaisia luottamusmittauksia tehdään usein. Esimerkiksi Tilastokeskus seuraa kuluttajien ja yritysten luottamuksen kehittymistä kuukausittain.

Viime viikolla julkistetun luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamus oli helmikuussa nousussa. Kuluttajien arviot Suomen talouden tulevaisuudesta ja oman talouden kehittymisestä olivat kohtuulliset. Työllisyyskehitys nähtiin kuitenkin edelleen synkkänä.

Yritysten luottamus sen sijaan pysytteli edelleen vaisuna.

Puolueiden ja poliitikkojen nauttimaa äänestäjien luottamusta mitataan vaalien lähestyessä usein. Puoluetoimistoissa seurataan kannatuskehitystä tarkasti ja suuret heilahtelut heijastuvat myös politiikkaan. Luottamuksen puute näkyy myös hallituksen sisällä. Päähallituspuolueet eivät juurikaan enää luota toisiinsa. Tämä näkyy muun muassa riitelynä ja siinä, ettei päätöksiä synny.

Etujärjestöjen rooli yhteiskunnassa on merkittävä. Niiden vaikutusvalta riippuu monesta asiasta. Työmarkkinajärjestöt pääsevät päättämään työehtojen ja palkkojen lisäksi myös monista isoista yhteiskunnallisista asioista.

Huolimatta siitä, ettei Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestöllä MTK:lla ole työmarkkinajärjestöihin verrattavaa suoraa päätösvaltaa, TNS-Gallupin ja viestintätoimisto Tekirin tekemän MT:n luottamuspuntarin mukaan suomalaiset luottavat etujärjestöistä kuitenkin eniten MTK:hon. Kyselyyn vastaajien mielestä MTK ajattelee kansankunnan parasta, tunnistaa asiakkaidensa odotukset, luo toivoa ja kantaa vastuunsa. (MT 2.3.)

Toiseksi luotettavin etujärjestö on Akava, kolmas Suomen Yrittäjät. Seuraavina olivat STTK, SAK ja selkeästi viimeisenä EK.

MTK oli ykkönen kyselyn kahdeksasta luottamuksen osatekijästä kuudessa. Tulosten vertailussa on huomattava, että luottamuspuntarin 1 402 vastaajasta viljelijöiden osuus oli väestöosuuden mukainen.

MTK:n toiminnanjohtajan Antti Sahin mukaan tutkimuksen perusteella voi arvioida, että suomalaiset arvostavat maaseutua ja sen tuottamia perusasioita eli ruokaa ja lämpöä.

MTK:n rooli etujärjestönä on muuttunut Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Ennen jäsenyyttä MTK:lla oli vahva asema maataloustuloneuvotteluissa valtiovallan kanssa ja puun hintaneuvotteluissa metsäteollisuuden kanssa. Luottamuspuntari osoittaa, että MTK on onnistunut mukautumaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Etujärjestöjen vaikutusvalta yhteiskunnassa perustuu luottamukseen. Jos on luottamusta, silloin etujärjestön viestiä myös kuunnellaan. MTK on tässä suhteessa vahvoilla.