Talousluottamusta pitää vahvistaa

Suomi ei ole toipunut muun maailman tapaan vuonna 2008 alkaneesta taloustaantumasta. Talouskasvu on jäämässä tänäkin vuonna vaatimattomaksi.

Jos talous on kuluvankin vuoden taantumassa, on kyseessä Suomen taloushistorian pisimmästä yhtäjaksoisesta lamasta. Alkuvuoden talouskehityksen perusteella tämä on hyvin todennäköistä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana vaihtotase oli 1,2 miljardia euroa miinuksella.

Heikko taloustilanne heijastuu kuluttajien talousluottamukseen. Tilastokeskuksen kesäkuun lopulla julkistaman tutkimuksen mukaan se on heikentynyt. Odotukset Suomen talouden tulevaisuudesta ovat varovaiset ja työttömyyden uskotaan lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.

Viljelijöiden arviot oman taloutensa kehittymisestä ovat myös synkät. MT-mittauksen mukaan maatilojen talousodotukset ovat synkentyneet viime kesään ja talveen verrattuna. Kustannukset ovat nousseet samalla kun tuottajahinnat ovat laskeneet. (MT 3.7.)

Viljelijöiden ahdinkoa lisää, ettei käännöstä parempaa ole näköpiirissä. Kevään ja alkukesän sateet ovat viivästyttäneet kylvöjä ja hukuttaneet oraita.

Viljelijöiden taloutta ovat heikentäneet laskevien tukien lisäksi laskeneet tuottajahinnat. Luonnonvarakeskuksen mukaan maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat reippaasti viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Maidon tuottajahinta on laskenut vuoden aikana 16 prosenttia, sianlihan ja rehuohran kuusi prosenttia ja naudanlihan kolmen prosenttia.

Yksi suurimmista syitä tuottajahintojen laskuun on Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto. Pakotteet ovat aiheuttaneet pelkästään suomalaiselle maataloudelle satojen miljoonien eurojen menetykset. Helpotusta ei ole luvassa, koska Venäjä päätti äskettäin jatkaa tuontikieltoa vuodella.

Pakotteiden aiheuttama lasku on jäänyt suurelta osin viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden maksettavaksi, vaikka edellisen hallituksen pääministerin Alexander Stubbin (kok.) mielestä pakotteiden rasitukset piti jakaa EU:ssa tasaisesti. Silloisen maatalousministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä EU:n velvollisuus on korvata sen oman pakotepolitiikan aiheuttamat menestykset.

Tarvittavaa taloudellista solidaarisuutta ei ole kuitenkaan EU:sta löytynyt. Taakan jakamisen sijaan EU-maiden tuottajat ja elintarviketeollisuus joutuvat nyt kilpailemaan entistä kovemmin keskenään kaupan hyllytilasta. Tämä on omiaan kasvattamaan kaupan entisestäänkin vahvaa asemaa elintarvikeketjussa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan ei ole oikein, että yksi ammattikunta joutuu maksamaan lähes yksin kansainvälisen pakotepolitiikan seuraukset. Päättäjien pitääkin Marttilan mielestä viimeistään nyt herätä tekemään kaikkensa suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi.

Oman lisänsä viljelijöiden ahdinkoon tuo kaupan isojen keskusliikkeiden aloittama ruuan alennusmyynti. Vaikka kaupan edustajat vakuuttavat, että alennusmyynti rahoitetaan tinkimällä kaupan omista katteista, valuvat vaikutukset elintarvikeketjua pitkin maatiloille asti.

Tuottajien ja kuluttajien samansuuntaiset odotukset talouden kehittymisestä ovat huolestuttavia ja omiaan ruokkimaan taantumaa. Talous on suurten lukujen lisäksi myös mielialakysymys.

Talouden suunnan kääntämisessä avainasemassa ovat nyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus ja työmarkkinajärjestöt. Niiden pitää pystyä kovien talouspäätösten lisäksi valamaan suomalaisiin uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Luottamuksen syntyä auttaa huomattavasti, jos kaikkia kohdellaan päätöksissä oikeudenmukaisesti ja kaikki pidetään mukana.