Pääsiäinen on perinteiden juhlaa

Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Sen vietto yhdistää uskontokuntia katolisista ja ortodokseista protestantteihin, kuten Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Uskonto- ja kirkkokunnista riippumatta pääsiäistä vietetään Suomessa suurena kevään juhlana.

Etenkin vauraissa länsimaissa niin valtioiden kuin niiden kansalaistenkin suhde kirkkoon ja uskontoihin on arkipäiväistynyt. Silti uskonnot ohjaavat edelleen vahvasti vallitsevaa moraalikoodistoa, lainsäädäntöä sekä kansalaisten tapoja uskonnollisten juhlapyhien vietossa.

Kirkon asema on vahva muodollisestikin. Katolisen kirkon päämiehen paavin vaihdosta seurattiin tiiviisti ympäri maailmaa. Kun uusi paavi Franciscus kaksi viikkoa sitten valittiin Benedictus XVI:n seuraajaksi, se oli pääuutinen myös pohjoisessa, luterilaisessa Suomessa.

Uskonnolliset johtajat ovat etenkin demokraattisissa länsimaissa lähinnä arvojohtajia. Mikäli talouden ja politiikan päättäjät eivät kykene luomaan luottamusta, ehkä uusi paavi voisi valaa ihmisissä uskoa tulevaan. Onhan ekonomistienkin mielestä taloudessa kyse pitkälti uskosta ja luottamuksesta.

Vaikka Euroopassa kirkon rooli yhteiskunnassa korostuu erityisesti katolisissa maissa, on kirkon kannanotoilla suuri merkitys myös Suomessa. Tämä tuli viimeksi ilmi tiistaina, kun arkkipiispa Kari Mäkinen puolusti tv-haastattelussa samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaisia oikeuksia lain edessä.

Kirkon ja yhteiskunnan suhdetta tarkasteltaessa kannattaa huomata myös itäinen naapurimme Venäjä. Uskontoja hylkineen Neuvostoliiton romahdettua Venäjän ortodoksinen kirkko on varsin nopeasti palannut taas vahvaan asemaansa.

Pääsiäistä viettää kukin tavallaan. Joka tapauksessa sen viettoa ohjaavat Suomessa monet perinteet, jotka kukin sukupolvi mukauttaa tarpeisiinsa sopiviksi.

Viime sunnuntaina pääsiäisen lähestymisestä muistuttivat ovelta ovelle kiertävät virpojat. Noidiksi pukeutuneissa ja virpomispalkkaa vaativissa lapsissa yhdistyvät vanhat läntiset pääsiäisnoita- ja itäiset virpomisperinteet.

Pohjanmaalla poltetaan edelleen pääsiäislauantaina kokkoja, joiden alkuperäinen tarkoitus oli noitien ja pahojen henkien karkottaminen.

Pääsiäinen on myös runsas ruuan juhla. Sen ruokaperinne liittyy paaston ajan loppumiseen. Lähes kaikki suomalaiset yhdistävät pääsiäiseen mämmin, lammaspaistin, kananmunat sekä pasha-tyyppisen juuston.

Lähes kaikille suomalaisille pääsiäinen merkitsee myös keväistä hengähdystaukoa arjen töistä. Suurin osa työpaikoista sulkee ovensa pitkästäperjantaista pääsiäismaanantaihin. Pitkä viikonloppu näkyy vilkkaana menona sekä tien päällä että lomakohteissa.

Maatiloilla katsellaan pääsiäisenä kevääntuloa jo kevään työsesonki mielessä. Päivä on ehtinyt yötä pidemmäksi, hanget painuvat ja paljastavat viimeistään lähiviikkoina pian muokkausta odottavan maan.

On toivottavaa, että palkansaajien lisäksi mahdollisimman moni elinkeinonharjoittaja ehtisi käyttää pääsiäisenä aikaa myös lepäämiseen. Myös yrittäjä tarvitsee akkujen lataamista – maaseudun vihreissä elinkeinoissa eletään keväästä syksyyn kovan työtaakan kanssa.

Lepäämiseen on hyvä liittää myös aikaa läheisten ihmisten kanssa. Tekeminen ja kiire ovat nykyisin usein pääosassa ihmissuhteissakin. Pääsiäisen vietto toivottavasti tarjoaa tähänkin poikkeuksen.