Kuntavaaleista painetta hallitukselle

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen taivallus ei ole ollut helppoa. Reippaasti liikkeelle lähtenyt kolmen puoleen hallitus on saanut huomata, etteivät talouden kuntoon saaminen ja rakenteellisten uudistusten tekeminen ole läpihuutojuttuja.

Hallituksen tavoitteena on ollut valtion velkaantumistahdin hillitseminen. Heikkona jatkunut talouskasvu on kuitenkin aiheuttanut sen, että valtio ottaa tänä vuonna lisää lainaa 5,5 miljardia euroa. Vuoden lopussa valtiolla on velkaa noin 111 miljardia euroa eli runsaat 19 000 euroa jokaista suomalaista kohden.

Talven aikana uutiset taloudesta ovat olleet myönteisimpiä vuosiin. Vaikka ekonomistit ovat reivanneet talouden kasvulukuja ylöspäin, on kasvu edelleen vaatimatonta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion menoja pitäisi karsia edelleen kaksi miljardia euroa, jotta hallituksen asettama valtiontalouden alijäämätavoite saavutettaisiin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä talous on kehittymässä oikeaan suuntaan, mutta vauhti on liian hidas. Hänen mukaansa keväällä katsotaan, miten talous ja työllisyys ovat kehittyneet. Orpon mielestä lisäsäästöjen välttämiseksi hallituksen puoliväliriiheen valmistellaan rakenteellisia uudistuksia, jotka luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle.

Hallituspuolueet ovat eri mieltä säästöjen tarpeellisuudesta, vaikka linjaeroista ei haluta puhuakaan.

Pääministeri Sipilän mielestä uusia säästöjä ei näillä näkymin tarvita. Tuore elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) uskoo, että talous kehittyy niin hyvin, etteivät uudet leikkaukset kevään budjettiriihessä ole tarpeen.

Lintilän mielestä talous kasvaa jopa ennusteita nopeammin. Hänen mukaansa valtiovarainministeriö on tuomiopäivän pasuuna, jonka rooliin kuuluvat varovaiset ennusteet. Ulkoministeri Timo Soininkin (ps.) mielestä hallituksen leikkaukset on tehty.

Vaikka hallitus on joutunut perääntymään monista hankkeista, päätöksiäkin on saatu aikaan. Tosin monet päätökset ovat syntyneet työmarkkinajärjestöjen pöydissä. Esimerkiksi eläkeiän nostossa ja kilpailukykysopimuksen syntymisessä työmarkkinajärjestöt olivat keskeisessä roolissa.

Kovan väännön jälkeen hallitus pystyi sopimaan maakunta- ja sote-uudistusten suuntaviivoista. Valmiina uudistukset eivät kuitenkaan vielä ole, koska yksityiskohdat ovat edelleen auki. Uudistusten valmistelun jälkeen hallituspuolueiden suhteet eivät kuitenkaan ole parhaat mahdolliset.

Talousasioiden lisäksi painetta hallituksen puoliväliriiheen tuovat kuntavaalit. Koska puoliväliriihi pidetään vasta kuntavaalien jälkeen, on todennäköistä, että hallituspuolueiden näkemyserot kärjistyvät kuntavaalien alla.

Joulukuun lopussa Ylen julkistaman puolueiden kuntavaalikannatusta mitanneen kyselyn mukaan kokoomus on pudonnut SDP:n ja keskustan kyydistä.

Kokoomuksen kannatus oli joulukuussa pudonnut 1,5 prosenttiyksikköä 17,4 prosenttiin. SDP:n kannatus oli 21,2 ja keskustan 20,3 prosenttia. Vaikka perussuomalaisten kannatus oli nousussa, matkaa eduskuntavaalien kannatuslukuihin on reippaasti.

Kokoomuksen kannalta mielipidemittauksen tulos on huolestuttava, koska edellisissä kuntavaaleissa kokoomus oli suurin puolue 21,9 prosentin kannatuksella. Lisäksi nykyisillä kannatuslukemilla vihreät olisivat nousemassa Helsingissä kokoomuksen ohi.

Kuntavaalien alla käytävä keskustelu, kuntavaalien tulos ja hallituksen puoliväliriihi ovat hallituksen tulevan toimintakyvyn kannalta tärkeitä virstanpylväitä. Hallituspuolueilta kysytään nyt paineensietokykyä, muuten suuret uudistukset jäävät tekemättä.