Peruskoulu tarvitsee lukiota

Teknologian kehitys lisää mahdollisuuksia etäopetukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Edellinen vaalikausi päättyi sekaviin tunnelmiin. Eduskunnan viimeisinä istuntopäivinä nähtiin sellainenkin erikoisuus, että hallituspuolueet äänestivät lähes yhdessä rintamassa hallituksen esityksiä nurin. Hallitus veti myös osan esityksistään pois.

Yksi kaatuneista esityksistä oli keskiasteen koulutusta koskeva lakiesitys. Hallituksen tavoitteena oli säästää lukioiden ja ammattikoulujen rakenteista yhteensä 260 miljoonaa euroa. Esitys oli jatkoa vaalikaudella jo päätettyjen noin 500 miljoonan euron leikkauksille.

Eduskunnan sivistysvaliokunta ehti jo hyväksyä lakia koskevan mietintönsä, mutta koulutuksen järjestämistä koskevan lain valiokunta kaatoi. Tästä seurasi, että koko lakipaketti meni nurin.

Edellisen hallituksen opetusministerin Krista Kiurun (sd.) mukaan hallituksen tarkoituksena ei ole karsia lukioverkkoa. Hän muistutti, ettei hallituksella ole siihen edes mahdollisuuksia, koska lukioiden olemassaolosta päättävät kunnat.

Edellisen hallituksen päättämättömyys saattoi olla oppositiossa olleiden keskustan ja perussuomalaisten mieleen, mutta nyt nämä puolueet ovat löytäneet tekemättömät päätökset edestään.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on vaikean paikan edessä, koska mitkään säästöt eivät tule olemaan helppoja nytkään.

Nykyisenkään hallituksen tavoitteena ei ole lukioiden ja ammattikoulujen vähentäminen. Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) muistuttaa, että suuruuden ekonomia ei ole hallituksen arvo (MT 12.6.).

Tästä huolimatta hallitus tavoittelee 190 miljoonan euron säästöjä keskiasteen koulutukseen. Kuntien valmiiksi heikko taloustilanne näkyy jo nyt kuntien koulutussäästöissä. Ala-asteiden lakkauttamiset ovat jatkuneet jo pitkää, nyt ovat vuorossa lukiot.

Vaikka Sipilän hallituksen tarkoituksena on kohdistaa säästöistä suurin osa ammattikoulutuksen, lakkautetaan Suomessa tänä kesänä yhteensä kymmenen lukiota.

Koulutukseen tehtävät säästöt ovat aina vaikeita. Niiden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä johtaa lukioiden ja ammattioppilaitosten lopettamiseen. Hallituksen tavoitteena onkin yhteistyön lisääminen eri koulujen välillä.

Yhteistyön lisäämiseen tarjoaa hyvän mahdollisuuden nopeasti kehittynyt teknologia. Etä- ja virtuaaliopetus ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan niitä voidaan hyödyntää laajasti. Lukiolaisille etäopiskelu ei ole varmastikaan ongelma.

Pienten lukioiden lopettamisella on vaikutusta myös peruskoulun opetukseen. Pienillä paikkakunnilla lukioilla ja yläasteilla on usein yhteisiä aineopettajia. Suomen lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila muistuttaa, että lukion lakkauttamisesta seuraa peruskoulun tason lasku, sillä lukion aineopettajat lähtevät.

Koulutuksen keskittäminen isompiin yksiköihin ei myöskään nosta opetuksen tasoa.

Koulutustutkimuksen professorin ja koulutuksen tasoa mittaavan Pisa-tutkimuksen Suomen koordinaattorin Jouni Välijärven mukaan suomalaisten vahvuutena ovat varsin pienet koulujen väliset erot. Maaseudun ja kaupungin oppilaitokset ovat Pisa-tulosten suhteen samalla viivalla.

Mattilan mukaan hyvän Pisa-menestyksen taustalla on – muista maista poiketen – lukioiden ja peruskoulun tiivis yhteistyö, jossa lukiotason aineenopettajat opettavat myös peruskoulussa.

On selvä, että nykyisessä taloustilanteessa säästöjä on etsittävä kaikkialta. Ennen lakkautuspäätöstä pitäisi kuitenkin selvittää, olisiko toimintatapaa muuttamalla ja yhteistyötä lisäämällä mahdollista löytää tarvittavat säästöt.