Yrittäjät viihtyvät hyvin maakunnissa

Yrittäjyyden merkitys on työllisyyden ja talouden kehityksessä avainasemassa. Tästä syystä sekä kunnat että valtio pyrkivät edistämään yrittäjyyttä monien eri keinoin.

Valtiolla on vahva rooli yrittämiseen liittyvässä lainsäädännössä ja muun muassa yritystuissa. Vaikka valtion rooli on vahva, on kuntien rooli yrittäjyyden edistämisessä usein ratkaiseva. Sillä, millaista elinkeinopolitiikkaa kunnassa harjoitetaan, saattaa ratkaista yrityksen sijaintipaikan, jopa yrityksen perustamisen.

Kuntien merkitys elinkeinopolitiikassa ja yrittäjyyden edistämisessä ei vähene sote- ja maakuntauudistusten yhteydessä, vaikka monet kuntien ja kuntayhtymien nykyisistä tehtävistä siirtyvät maakunnan hoidettavaksi.

Kunnat huolehtivat jatkossakin muun muassa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, kaavoituksesta sekä maa-, asunto- ja elinkeinopolitiikasta. Kaikki nämä asiat vaikuttavat omalla tavallaan siihen, houkutteleeko kunta yrittäjiä. Vaikka kunnan kaavoitus- ja elinkeinopolitiikka ovat yrittäjän kannalta erittäin tärkeitä, tarvitaan myös asuntoja, päivähoitoa ja kouluja.

Suomen Yrittäjien (SY) keskiviikkona julkistaman, yrittäjille suunnatun Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn mukaan kuntien elinkeinopolitiikka on kahden vuoden takaisesta kyselystä parantunut. Kyselyssä kartoitettiin kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kyselyyn vastasi 5 835 yrittäjää.

Parhaat arviot kunnat saavat elinkeinopolitiikasta, viestinnästä, koulutuksesta ja osaamisesta. Kuntien hankintapolitiikassa sen sijaan on yrittäjien mielestä edelleen parantamisen varaa.

Yrittäjien näkökulmasta kuntien harjoittamassa politiikassa on eroja. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien mielestä parhaat kunnat ovat Seinäjoki, Lieto ja Muurame. Huomion arvoista on, ettei isompien kuntien kymmenen parhaan listalta löydy esimerkiksi Helsinkiä, Vantaata, Espoota eikä Tamperetta. Oulu on yrittäjien listalla seitsemäs ja Turku kymmenes.

Maakunnista parhaaksi yrittäjät rankkasivat Pohjois-Karjalan. Seuraavina listalla ovat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Savo ja Varsinais-Suomi. Uusimaa ylsi kymmenenneksi.

Kaikissa kunnissa yrittäjyys koetaan tärkeäksi ja asian edistämiseksi laaditaan strategioita. Elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen Suomen Yrittäjistä muistuttaa, että pelkät puheet eivät riitä, vaan jyvät erottuvat akanoista, kun siirrytään sanoista tekoihin. Heinosen mielestä on tärkeää, että koko kunnan henkilökunta sitoutuu kuntastrategiaan ja toimii sen mukaisesti.

SY:n kysely osoittaa jälleen kerran, ettei onnistunut elinkeinopolitiikka ole kiinni kunnan koosta. Suuri ei ole aina kaunista, vaan pikemminkin päinvastoin.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime vuonna tekemän kyselyn mukaan maaseutu on yrittäjille kaupunkeja parempi paikka yrittää. Yrittäjät perustelivat näkemystään muun muassa sillä, että maakuntien kuntapäättäjien toiminta on parempaa ja yrittäjiä kohdellaan tasapuolisemmin kuin kaupungeissa.

Seinäjoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen mukaan Seinäjoen erottaa esimerkiksi Helsingistä kaupungin koko. Seinäjoella on 3 000 yritystä, ja kaupungin edustajien tavoitteena on käydä niissä kaikissa viiden vuoden aikana.

Yrittäjien tyytyväisyys näkyy myös työpaikkojen lisääntymisenä maakunnissa, ja työntekijöistä on pulaa. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mielestä maakunnat ovat Suomen moottori, ja ne vastaavat valtaosasta tuotannosta ja viennin kasvusta (MT 19.12.).

Niin sanotun syvän maaseudun kannalta on ongelmallista, että keskittymiskehitystä tapahtuu myös maakuntien sisällä. Seutukunnan menestymisen kannalta on tärkeää, että elinkeinopolitiikka on vahvaa muuallakin kuin keskuskaupungeissa.