Maaseudun väki Yleltä yhä pahemmin hukassa

Suomalaisten tyytyväisyys verovaroilla rahoitettavan Yleisradion toimintaan on laskussa. Erityisesti maaseudulla kriittinen suhtautuminen on suorastaan räjähtämässä yhteisesti omistetun media-yhtiön käsiin. Jo ennestään säästösuunnitelmien kohteeksi joutuneelle Ylelle tulos on harmillinen.

Maaseudun Tulevaisuus on viime vuosina teettänyt Kantarilla gallupeja Ylen toiminnasta, koska toimitukseemme alkoi tulla huomattava määrä kriittistä palautetta yhteisesti omistetun yhtiön toiminnasta.

Erityisesti tulilinjalla on ollut Yle Uutisten linja metsien käyttöä koskevassa uutisoinnissa.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjumisen tarve tunnistetaan maaseudulla aivan samalla tavalla kuin kaupungeissakin, monet metsänomistajat ovat kokeneet tulleensa sivuutetuiksi uutisoinnissa.

He kertoivat tulleensa syyllistetyiksi, vaikka itse kokevat sitovansa muidenkin hiilet ja nimenomaan huolehtivansa luonnon biodiversiteetistä omilla maillaan.

Myös maataloudesta elantonsa saavat Ylen seuraajat ovat MT:n saaman palautteen mukaan kokeneet samanlaista syyllistämistä ja syrjään jättämistä.

Kotimainen korkeatasoinen eläintuotanto ja sen päästöjen eteen tehtävä työ on jäänyt sivuun Ylen rummuttaessa kasvisruokavalion paremmuutta usein globaalein ja kotimaisesta kokemusmaailmasta irti olevin perustein.

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan kritiikki on otettu tosissaan ja siihen on pyritty vastaamaan, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Maaseudulla enää alle 30 prosenttia kokee saavansa Yle-verolle riittävästi vastinetta. Pudotusta pelkästään viime vuodesta on peräti 12 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2019 MT:n aloittaessa vuotuiset gallupinsa Yleen tyytyväisiä oli maaseudulla vielä 46 prosenttia. Silloinkin lukema oli kaupunkeja ja erityisesti metropolia pienempi.

Tällä kertaa Ylen kannalta ongelmallista on, että myös muilla alueilla tyytyväisyys yhtiön palveluita kohtaan on laskenut.

Silti koko maassa tyytyväisiä on edelleen vajaat 49 prosentti suomalaisista.

Yle on pyrkinyt parantamaan alueellista toimintansa lisäämällä pieniä 2-3 hengen toimituksia isojen aluetoimitusten rinnalle. Ylä-Anttilan mukaan tarkoitus on lisätä osallistumista alueellisiin tapahtumiin ja estämään uutiserämaiden synty Suomeen.

Lisäksi toimitusjohtaja lupaa suurtuotantojen sijoittamista eri puolille Suomea. Muun muassa yhtiön uusi iso rikosdraam sijoittuu Lappiin.

”Tubettavat konemiehet”, ”Punkaharjun pojat” ja ”Eränkävijät” ovat Ylä-Anttilan mukaan ohjelmia, joiden pitäisi parantaa yhtiön asemaa erityisesti maakunnissa.

Toimenpiteitä ei ole syytä väheksyä, mutta ovatko ne pääratkaisu Yleä koskevaan polarisaatio-ongelmaan. Heijastavatko ne sittenkin metropolin arroganttia näkökulmaa maaseudun elämään, jota ei koeta läheiseksi ja arvostavaksi.

Ylen ongelmana on, että osa sen ohjelmista ärsyttää yleisöä niin paljon, että se peittää heidän omalle kohderyhmälleen tarkoitettujen sisältöjen arvon.

Tälle yhtiön on vaikea tehdä mitään, mutta silti katseet kannattaa kohdistaa erityisesti Ylen isoon aluetoimitukseen. Sen työ ei näy yhtiön yleisuutisoinnissa ja ajankohtaisohjelmissa vieläkään luontevalla tavalla.

Maakunnissa eletään hyvää tavallista elämää, jossa ongelmana on tällä hetkellä työttömyyden sijasta työvoimapula.

Metsät, pellot ja maakuntien isot tehtaat ja muut yritykset tuottavat leipää ja elantoa paitsi omalle väelle myös kaupungeille.

Ja kyllä, sudet ja hanhet ovat näillä alueilla oikea ongelma. Niin uskomatonta, kun se metropolista katsoen voikin tuntua.