Vaikeista asioista kyettävä keskustelemaan

Turussa viikko sitten tapahtunut joukkopuukotus on muuttanut suomalaisten suhtautumista pakolaiskysymykseen, terrorismiin ja sisäiseen turvallisuuteen.

Iltalehden teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen sanoo olevansa viime perjantain jälkeen entistä huolestuneempi omasta ja läheistensä turvallisuudesta. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa halutaan kiristää. Jopa pakolaisuuteen myönteisesti suhtautuvien vihreiden äänestäjien enemmistö ei kannata pakolaiskiintiöiden nostamista. (IL 24.8.)

Kesäkokouksiaan viikolla pitäneet puolueet joutuivat vastaamaan kansalaisten huoleen maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati Savonlinnassa jämäköitä toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valvontaan ja maasta poistamiseen. (MT 23.8.)

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) lupaa selvittää, pitäisikö laittoman maassaolon rangaistuksia kiristää. Selvityksen tarvetta on Häkkäsen mukaan myös siinä, miksi Turun terroriteosta epäilty ei näkynyt Suomessa rekisterissä, vaikka hänet oli aiemmin rekisteröity Saksassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi suurlähettiläspäivillä tiistaina pitämässään puheessaan, ettei maahanmuutto ole päättymässä. Niinistön mukaan edessämme on vaikea keskustelu siitä, miten ylläpidämme humaania yhteisöämme samalla vaarantamatta sitä. Tämä keskustelu on Niinistön mielestä syytä käydä perinpohjaisesti.

Niinistö muistutti, ettei Suomi voi sulkea rajojaan sulkeutumatta itse. Suomea sitovat myös kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat auttamaan pakolaisia.

Hallitus on jo kuukausia ajanut Suomeen tiedustelulain uudistamista kiireellisenä. Koska uudistus pitää tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaati lakiuudistuksen kiireellinen hyväksyntä eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön.

Näyttää siltä, että laki on menossa läpi, koska SDP ilmoitti keskiviikkona, että puolue on valmis hyväksymään lakiuudistuksen tietyin edellytyksin. Lain uudistamisen kannalla ovat nyt kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa ja RKP:tä lukuun ottamatta. Nekin aikovat arvioida kantansa uudelleen.

Vaikka tiedustelutoiminnan merkitys terrorismin torjunnassa on ratkaiseva, ei se yksin riitä. Tietoja on kyettävä tehokkaasti myös hyödyntämään.

Suojelupoliisilla oli ennakkoon tieto, että Turun puukotuksesta epäilty oli radikalisoitunut. Ilmeisesti Supolla ei ollut tiedossa, että kyseinen henkilö oli Saksan poliisin kirjoissa.

Vaikka tiedot olisivat olleetkin, Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan ne eivät olisi todennäköisesti ylittäneet sitä kynnystä, että kyseinen henkilö olisi otettu jatkuvan tiedustelun kohteeksi. Radikalisoituminen ja terrorijärjestöjen sympatisoiminen ei ole Suomen lain mukaan rikos.

Pelttarin muukaan on kuitenkin tärkeää Supon, ja kaikkien muidenkin, käydä asia huolellisesti läpi ja pohtia keinoja, miten toimintaa voi parantaa ja tehostaa.

On selvä asia, että hädänalaisia pitää jatkossakin auttaa, mutta myös ongelmista pitää pystyä keskustelemaan. Muutoksia tarvitaan, koska tarpeellista järjestelmää käytetään hyväksi myös väärin perustein.

Pakolaisuus ja terrorismi ovat asioita, joiden ratkaisemisen tarvitaan nykyistä enemmän laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen seurauksena pakolaisuuden arvioidaan entisestään lisääntyvän.

Pakolais- ja maahanmuuttokeskustelua ovat julkisuudessa äänessä olleet pääasiassa ääripäät. Nyt keskusteluun pitää muidenkin osallistua. Myös siitä, miten Suomi varautuu mahdollisiin uusiin pakolaistulviin, pitää kyetä käymään asiallinen, matillinen ja vastuullinen keskustelu.