Hyvät henkilösuhteet ovat ulkopolitiikan ydintä ‒ suomalaiset luottavat presidentti Stubbiin

Henkilökohtaiset suorat suhteet ovat politiikassakin tärkeitä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Presidentti Alexander Stubb pelasivat golfia maaliskuussa. Kuva: White House

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä tasavallan presidentti Alexander Stubbin ulkopolitiikkaan. Kyselyyn vastanneista presidentin ulkopolitiikan johtamiseen oli jossain määrin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä yhteensä 82 prosenttia. Eniten tyytymättömiä oli vasemmistoliiton ja perussuomalaisten joukoissa. (MT 26.5.)

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ei yllättynyt kyselyn tuloksesta, koska hänen mielestään suomalaisilla on tapana tukea presidentti-instituutiota erityisesti ulkopolitiikassa. Hän muistuttaa, että suomalaiset presidentit ovat nauttineet jo Kekkosen ajoista lähtien korkeaa kannatusta ulkopolitiikassa.

Forsberg mukaan kansalaisten tuki korostui erityisesti presidentti Sauli Niinistön kohdalla. Tämä näkyi selkeästi Helsingin Sanomien kyselyssä. Siihen vastanneista 91 prosenttia katsoi, että Niinistö oli hoitanut presidentin tehtäviä hyvin tai erittäin hyvin. Vain prosentin mukaan Niinistö olisi suoriutunut tehtävästään huonosti. (HS 24.12.2019)

Presidentti Kekkosen ajan jälkeen presidentin toimivaltaa on supistettu perustuslakiuudistusten yhteydessä. Esimerkiksi Suomen EU-jäsenyys muutti valtasuhteita ja ulkopolitiikan vastuu EU-politiikan osalta siirtyi presidentiltä maan hallitukselle. Kivuttomasti muutos ei tapahtunut, vaan huippukokouksiin piti aluksi kattaa lautaset sekä pääministerille että presidentille.

Muutosten tarkoituksena on ollut vahvistaa demokraattista päätöksentekoa siirtämällä presidentille kuulunutta valtaa hallitukselle ja eduskunnalle. Näkyvin muutos on ollut rajata presidenttikaudet enintään kahteen kuusivuotiskauteen.

Muutoksista huolimatta presidentin vallan ydintä on edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Nykyisen perustuslain mukaan Tasavallan presidentti johtaa kuitenkin Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Niinistö piti kylläkin puhuessaan ennen yhteistoiminta sanaa vähän pidemmän tauon.

Suomen presidentit ovat hoitaneet ulkosuhteita kukin omalla tavallaan. Ståhlberg ei tehnyt yhtään ulkomaanmatkaa ja Relander sai viiden matkan takia Reissu-Lassen nimen.

Joka tapauksessa kahdenväliset henkilösuhteet muiden maiden päättäjiin ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä. Niiden rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää vierailuja puolin ja toisin. Tässä suhteessa Stubb on ollut erittäin aktiivinen.

Presidentti Stubb matkusti ensimmäisenä presidenttivuotenaan lähes saman verran, kuin edeltäjänsä Sauli Niinistö ja Tarja Halonen kausiensa alussa yhteensä . Vauhti on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt entisestään. Presidentin kanslian mukaan ulkomaanmatkojen valtavaa määrää selittää kolme asiaa: uuden presidentin sisäänajovaihe, maailman turvallisuustilanne ja Stubbin oma aktiivisuus. (Yle 30.12.2024)

Maaliskuussa Stubb pelasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trump kanssa golfia sekä söi aamiaista ja lounasta yhdessä. Tapaaminen oli epävirallinen, mutta sen merkitys on ollut suuri. Presidenttien henkilökohtainen yhteydenpito on noussut uudelle tasolle. Tapaamisen järjesti Stubbin tuttu, Trumpin sisäpiiriin kuuluva senaattori Lindsey Graham.

EK:n kevätkokouksessa Stubb arvioi omaa rooliaan. Hänen mukaansa se on yhdistelmä Suomen diplomatian perinnettä, Suomen tuoreen Nato-jäsenyyden, vahvan puolustuksen merkitystä ja henkilökemiaa. Siitä on Stubbin mukaan hyötyä, että tulee toimeen eri johtajien kanssa.

Ulkopolitiikassa on tärkeää, että tunteen ihmisiä ja tapaa heitä henkilökohtaisesti. Tämä ei koske pelkästään korkeita politiikan päättäjiä, vaan ihmisten tapaaminen ja hyvät henkilösuhteet ovat kaikille tärkeitä.