Tuottajan siivu oheni edelleen

Vanhastaan tuttu kehitys ruuan hinnan jakautumisessa ruokaketjun sisällä näyttää jatkuvan edelleen. MTT Taloustutkimuksen ja PTT:n viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan kaupalle jäävä osuus ruuan kuluttajahinnasta on kasvanut, ruokateollisuuden ja maataloustuottajien osuus pienentynyt.

Vuodesta 2000 vuoteen 2009 kaupan siivu ruokaostosten rahavirroista on noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä keskimäärin 29 prosenttiin. Samassa ajassa teollisuuden hintaosuus laski 34 prosentista 28 prosenttiin ja tuottajan osuus 14 prosentista kymmeneen prosenttiin.

Hintaosuudet varsinkin kaupan ja teollisuuden välillä voivat vaihdella jonkin verran sen mukaan, mitä tehtäviä kumpikin vastuulleen ruokaketjussa ottaa. Kauppa onkin perustellut oman osuutensa kasvua tähän viitaten.

Kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät ruokamarkkinoiden pelisäännöt poikkea muista vapaista markkinoista. Markkinoilla jokainen toimija maksimoi omaa hyötyään kaikin keinoin, ja itse asiassa tähän koko markkinatalous lähtökohtaisesti perustuu.

Menestyminen markkinoilla määräytyy toimijoiden kilpailukyvyn ja markkina-aseman mukaisesti. Näistä muodostuu markkinavalta, jolla on suora vaikutus hinta- ja tuotantosopimuksiin.

Professori Jyrki Niemi MTT:stä näkee Suomen ruokamarkkinoilla merkkejä epätäydellisestä kilpailusta, jossa kaupalla on selkeä ylivoima-asema suhteessa muihin toimijoihin (MT 11.11.). On selvää, että tällä on vaikutuksensa ruokaketjun eriytyvään tulonjakoon.

Kilpailuvirasto selvittää parhaillaan ruokakaupan rakenteita suhteessa muuhun elintarvikeketjuun. Tämä selvitys voi antaa hallitukselle mahdollisuuden puuttua MTK:n vaatimalla tavalla ruokamarkkinoiden vinoutuneisiin käytäntöihin.

Lainsäädäntöhankkeet alkutuottajan aseman parantamiseksi tai ruokaketjun hinnoittelun paremmaksi läpinäkyvyydeksi junnaavat paikallaan. Tällä hetkellä ruokaketjun tulonjakoon näyttääkin olevan lähes mahdotonta vaikuttaa muilla kuin markkinatalouden omilla keinoilla.

Kaupan asemaa on sinänsä turha kadehtia. Se, että kauppa tyytyisi myynnissään yhtä heikkoihin katteisiin kuin teollisuus ja maataloustuottajat, ei millään tavalla auttaisi jälkimmäisiä.

Ruokateollisuuden ja maatalouden suurin kysymys onkin, kuinka ne voisivat vahvistaa omaa markkinavaltaansa suhteessa kauppaan. Tässä täysi toimivalta on tuottajilla ja useilla heidän omistamillaan yrityksillä.

Ruoka on viime vuosina jatkuvasti nostanut painoarvoaan suomalaisten mielenkiinnon kohteena. Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän, mitä he suuhunsa laittavat – se, mitä ruoka sisältää sekä missä ja millä tavalla se on tuotettu.

Tässä markkinavalta on kuluttajien ansiosta siirtymässä kotimaisen tuotannon ja tuottajien puolelle. Tuottajien ja heidän yritystensä on välttämätöntä huomata tämä muutos ja ratkaista, kuinka kuluttajien huutoon vastataan.

Kuluttajien läheinen ja kiinnostunut suhde ruokaan tuli esille myös tiistaina Ylen Ajankohtaisen kakkosen ruokakeskustelussa. Kotimaisuus, laatu, ruuan yleinen arvostus sekä lähi- ja luomuruoka toistuivat keskustelijoiden puheissa ja yleisön lähettämissä kommenteissa.

Kotitalouksien menoista kuluu tänä päivänä ruokaan ainoastaan 13 prosenttia. Luku kertoo vauraasta kansasta ja sen korkeasta elintasosta.

Kun ruoka on näin halpaa, jopa kolmasosa siitä katoaa hävikkinä ja tähteinä kaatopaikoille. Myös kuluttajat ovat nyt huomaamassa, ettei tällainen peli voi maailman nälkäongelman pahetessa jatkua loputtomiin.