Väestökehitys muuttaa maailman tasapainoa

YK julkisti viime viikolla uusimman version maailman väestöennusteesta. Raportti viivästyi koronan vaikutusten selvittämisen takia. Järjestön mukaan korona tappoi viime ja edellisvuonna yhteensä 15 miljoonaa ihmistä. Inhimillisesti järkyttävä epidemia ei kuitenkaan olennaisesti muuta kuvaa maailman väestöstä. Se kasvaa, mutta kasvu hidastuu. Ennusteen mukaan 8 miljardin asukkaan raja ylittyy marraskuussa. Sen jälkeen kasvu jatkuu hitaasti 2080-luvulle saakka, jolloin ihmisiä olisi 10,4 miljardia.

Väestönkasvu on tuttu huolenaihe jo 1960-luvulta, eikä maapallon väestöräjähdyksestä puhuminen ole vieläkään loppunut. Viimeisten viiden vuoden aikana väestöennusteita on kuitenkin kelattu alaspäin. Edellisen, kolme vuotta sitten julkaistun ennusteen mukaan väestö kasvaisi vielä 2100-luvulla. Arviota väkiluvun huipusta YK on viiden vuoden aikana pudottanut lähes miljardilla ihmisellä. Muut tutkimuslaitokset ovat arvioissaan vielä rohkeampia. Väestöhuippu voi niiden mukaan jäädä alle 10 miljardin ja tulla niinkin pian kuin 2060-luvulla.

Suurin syy ennusteiden muutokselle on syntyvyyden odotettua nopeampi pudotus. Matalasta syntyvyydestä on kehittyneissä maissa kannettu huolta jo pitkään, mutta syntyvyys on viime vuosina alentunut nopeasti myös kehittyvissä maissa. Teollisuusmaissa ei myöskään odoteta uutta nousua lasten määrään.

Ylikulutuksen ja ilmastonmuutoksen keskellä väestönkasvun hidastumista voi pitää hyvänä uutisena. Kääntöpuolella ovat kuitenkin tutut ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen aiheuttamat ongelmat. Euroopassa ja esimerkiksi Japanissa haasteet ovat ajankohtaisia. Seuraavaksi eläkepommi iskee Kiinaan ja joskus kaukaisessa tulevaisuudessa se ulottuu myös Afrikkaan.

YK:n ennusteessa maailman työikäinen väestö alkaa supistua vuoden 2070 tietämillä. Euroopassa näin kävi jo kymmenen vuotta sitten. Kehityksellä on iso vaikutus talouteen. Talouskasvu syntyy työpanoksen ja tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden kasvu on hidastunut jo pitkään. Kun tähän yhdistyy työvoiman supistuminen, voi maailmantalouden kasvun ylläpitäminen osoittautua tulevaisuudessa mahdottomaksi. Konkreettisesti ikääntyminen näkyy työvoimapulassa, joka vaivaa useimpia kehittyneitä maita. Hoitohenkilöstön tarve kasvaa kaikkialla. Maahanmuutto on yksi keino ratkoa epätasaisen ikärakenteen ongelmia. Sekään ei ole ongelmaton eikä ikuinen ratkaisu. Syntyvyyteen vaikuttaminen on mahdollista, mutta kovin suuria muutoksia siihen tuskin saadaan.

Väestömuutokset vaikuttavat myös maailman voimatasapainoon. Euroopan historiallista väestöhuippua eletään näinä päivinä. Edessä on pitkä ja vääjäämätön lasku. Sama tilanne on Kiinalla, joka vasta on noussut suurvaltojen joukkoon. Yhden lapsen politiikkaa noudattaneen Kiinan väestö suorastaan romahtaa tulevina vuosikymmeninä. Yhdysvaltojen suurvalta-aseman loppua on povattu pitkään, mutta maahanmuuton avittamana maan väkiluku kasvaa YK:n arvion mukaan vuosisadan loppuun asti.

Euroopan sisälläkin tapahtuu melkoisia muutoksia. Suomalaiset harmaantuuvat, mutta ovat vuosisadan lopullakin vielä viisimiljoonainen kansa. Ruotsin väkiluku taas kasvaa kauas tulevaisuuteen ja ylittää vuosisadan lopussa 13 miljoonaa. Virossa on sen sijaan edessä väestön romahdus, kuten muuallakin Itä-Euroopassa. Samoin käy etelässä, jossa Italian ja Espanjan väkiluvut lähes puolittuvat.

Väestöennusteisiin liittyy luonnollisesti suurta epävarmuutta. Silti ne ovat tulevaisuuden ennustamisessa parhaita työkaluja. 2040-luvun vanhemmat ovat jo syntyneet ja seuraavan vuosisadan vanhukset syntyvät näinä päivinä. Kehitykseen voi vielä vaikuttaa ja ainakin siihen pitää sopeutua.