Velan maksusta puhuttava suoraan

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) kansansuosio on huomattavan laajaa. Maaseudun Tulevaisuuden pääministeri-gallupissa (MT 18.10.) hän on ainoa, joka peittoaa selvästi oman puolueensa kannatusluvut. Marinia pitää parhaana pääministeriehdokkaana lähes 27 prosenttia suomalaisista, mikä on 10 prosenttiyksikköä kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa enemmän. Muut tulevat kaukana perässä.

Vaikka seuraavissa eduskuntavaaleissa ei suoraan pääministeristä äänestetäkään, Marinin vetoapu on hänen taustaryhmälleen tuiki tärkeä. Erityisesti Marinin suoritus vetoaa naisiin. Nuori pääministeri on tähän asti pystynyt viemään suomalaisia koronan läpi tavalla, joka herättää kunnioitusta. Lisäksi pääministeri on tyylikkäällä tavalla noussut myös kansainvälisen median kiintotähdeksi.

Hän on osoittanut vakuuttavalla tavalla, että nuori nainen pystyy tiukassa tilanteessa aivan yhtä hyvään suoritukseen kuin kuka tahansa muukin. Jos tämä ei ole ollut kaikille selvää muutenkin, viimeistään nyt se on.

Huomiota herättävää on myös hänen suosionsa kaikkialla Suomessa. Marin ei ole pelkästään metropolialueiden vihervasemmiston suosikki.

Hallitustaipaleen kovin puristus on pääministerillä vasta edessä. Hallituksen pitäisi tehdä merkittäviä säästöjä ja kiristystoimia, joilla sovittuihin budjettikehyksiin päästään. Muun muassa työllistämisen keinoja on tarkoitus edelleen parantaa.

Tämä tarkoittaa myös toimia, joihin erityisesti ammattiyhdistysliikkeessä on suhtauduttu penseästi.

Viime viikolla nähty Marinin maltin menetys fiskaalisesti suhteellisen pienessä kulttuurimäärärahoja koskevassa kiistassa nousi kohun kohteeksi. Tämän seurauksena hallitus joutui palauttamaan ehdotetut leikkaukset muillekin Veikkauksen tuottojen ehtymisestä kärsineille edunsaajille.

Jo aiemmin hallitus taipui poliisin määrärahojen palauttamiseen asiassa syntyneen kohun vuoksi.

Toimet voivat olla tarpeellisia, mutta valtiontalouden näkökulmasta ne ovat ongelma. Velkaantuminen ei lopu, jos sitä ei lopeteta.

Hallituksen lopputaipaleen osalta olennaista onkin seurata, kuinka päähallituspuolue sosialidemokraatit Marinin johdolla toimii. Jo tähän mennessä hallitus on ottanut koronan takia rajusti lisää velkaa. Äskettäin Marin pohti myös, pitäisikö ilmastotoimien vaatimat menot irrottaa muun valtiontalouden velkaantumisen seurannasta (MT 17.10.).

Suhtautuminen velkaan on ollut koko hallitustaipaleen ajan Marinin joukkueen perimmäinen vedenjakaja. Vasemmistoliiton, vihreiden ja uusvasemmistolaisten ekonomistien tuella hallituksen vasen siipi on jatkuvasti pyrkinyt ujuttamaan Marininkin ajatteluun oppia velkaantumisen eduista matalien korkojen oloissa.

Keskeisiä oppimestareita ovat olleet muun muassa SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko joutuu valtiovarainministerinä uusvasemmistolaisen velkaantumisen edessä koville. Kevään puolivälitarkastelun aikainen draama saattaa hyvinkin saada jatkoa.

Äänestäjän kannalta on olennaista, että hallituksen talouspolitiikan linjasta puhutaan selvästi ja niin, että kansalaiset ymmärtävät heihin kohdistuvat vaikutukset.

On totta, että alhaisen koron aikana velkaantuminen ei suoraan vaikuta kansalaisiin. Korkojen noustessa vaikutukset nousevat nopeasti miljardeihin. Samalla pitäisi pitää huolta nousussa olevasta inflaatiosta. Säntillisten säästäjien varoja on suojeltava.

Jos velkoja tai niistä maksettavia korkoja ei ole koskaan todella tarkoituskaan maksaa, se on syytä tuoda selvästi esiin.

Esimerkkejä tällaisen politiikan onnistumisesta on kuitenkin vaikea löytää.

Velkaantuminen ei lopu, jos sitä ei lopeteta.