Maaseutu tarvitsee vahvan edunvalvojan

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK täyttää parin vuoden päästä sata vuotta. Vuosisadan aikana kehitys on ollut huimaa. Maatalousvaltaisesta Suomesta on kehittynyt yksi maailman vauraimmista maista.

Yhteiskunnan muutosta kuvastaa hyvin MTK:n jäsenmäärän muutokset. Enimmillään järjestössä oli jäseniä 1970-luvun taitteessa. Tuolloin jäseniä oli noin 400 000. Tällä hetkellä jäsenmäärä on noin 150 000.

Viime viikolla pitämässään kokouksessa MTK:n valtuuskunta hyväksyi 80 metsänhoitoyhdistyksen liittymisen MTK:n jäseniksi. Päätös nostaa MTK:n jäsenmäärän ensi vuonna tämänhetkiseen verrattuna kolminkertaiseksi eli yli 400 000:een.

Vaikka muutos on järjestöpoliittisesti merkittävä, ei se tarkoita merkittävää muutosta MTK:n nykyisiin tehtäviin. MTK on ollut mukana metsänomistajien edunvalvonnassa jo 1930-luvulta alkaen. Metsävaltuuskunta perustettiin vuonna 1942.

Vuonna 1997 MTK:n edunvalvonta laajeni maa- ja metsätalouden lisäksi muihin maaseutuyrittäjiin.

Huolimatta yhteiskunnan rajusta rakennemuutoksesta – tai juuri sen takia – maaseudun edunvalvonnan tärkeys on entisestään vain korostunut. Kotimaassa tapahtuvan työn lisäksi maaseutuväestön etuja pitää valvoa lisäksi myös EU:n tasolla. Suomen EU-jäsenyyden myötä kansainvälisen edunvalvonnan tarve on huomattavasti kasvanut.

Ensi vuodelle MTK on asettanut kolme avaintavoitetta: lisää rahaa markkinoilta, uutta voimaa järjestön yhteistyöstä ja eroon keskittävästä politiikasta. Ensi vuoden eduskuntavaaleja varten MTK on tehnyt Nostetaan Suomi suosta -vaaliohjelman.

Huolimatta nykyisestä keskittämispolitiikasta maaseudun merkitys ei ole vähentynyt. Lähes jokaisessa tulevaisuuteen katsovassa puheenvuorossa vannotaan biotalouden nimiin. Monelta puhujalta unohtuu kuitenkin, ettei biotaloutta ole ilman vahvaa ja kehittyvää maaseutua. Biotalouden juuret ovat syvällä Suomen maaseudulla.

Tuotantosuunnasta ja alueesta riippumatta maataloudella ei mene nyt hyvin. Monet tuottajat katsovat, että maatalouden edunvalvonnassa on epäonnistuttu. Juhlapuheista huolimatta maaseudulle ja maataloudelle ei ole annettu niille kuuluvaa arvoa.

Aihetta arvosteluun varmastikin löytyy, mutta samaan aikaan on syytä miettiä, miten voitaisiin tulevaisuudessa toimia paremmin. Kaikilla MTK:n jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa järjestön linjauksiin ja päätöksentekoon.

Maaseudun edunvalvonta on laaja-alaista ja monipuolista työtä. Sitä pitää tehdä kylissä, kunnissa, maakunnissa sekä valtiollisella ja kansainvälisellä tasolla. Yksi tärkeä vaikutuskanava on myös toimiminen eri yritysten hallinnossa. Vahvimmin tuottajat voivat vaikuttaa itse omistamiensa yritysten toimintaan.

Kaikkien etujärjestöjen toiminta perustuu jäsenten aktiivisuuteen ja yhtenäisyyteen. MTK:n valtuuskunnassa vedottiin järjestön yhtenäisyyden puolesta. Heidi Tanhua Pirkanmaalta muistutti, että ei hyvä tule, jos tuotantosuunnat ja alueet lähtevät toisiaan vastaan. Viljelijä ei ole toisen viljelijän vihollinen.

Suomi ammentaa elinvoimansa tulevaisuudessakin maaseudun pelloilta, metsistä ja yrityksistä. Näiden parissa toimivat ihmiset tarvitsevat tuekseen vahvan ja yhtenäisen edunvalvojan.