Eurooppa ajaa nyt tandemilla

EU-maiden johtajat aloittivat eilen huippukokouksensa Brysselissä. Tänään päättyvän kokouksen on määrä päättää niistä toimenpiteistä, joiden avulla kriisiin ajautunut euro voitaisiin pelastaa.

Kokous on jatkoa monille aikaisemmille kriisikokouksille, mutta tällä kertaa konkreettisia päätöksiä pitää syntyä. Etukäteen kokoukselle on asetettu ennätyksellisen paljon paineita. Talouskomissaari Olli Rehn antoi viime viikolla eurolle kymmenen päivää armonaikaa. Se aika päättyy tänään.

Euron ja samalla koko EU:n yksi vakavimmista ongelmista on ollut johtajuuden puute. Nyt tämä johtajuusvaje on vähentynyt, koska Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ovat tarttuneet ruoriin. Käytännössä ohjaimissa on Merkel jota Sarkozy olosuhteiden pakosta komppaa.

Saksan ja Ranskan omavaltainen toiminta on aiheuttanut tiukkaa arvostelua. SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen mielestä kaksikko on mennyt liian pitkälle ja pitävää jäsenmaiden parlamentteja pilkkanaan.

Muiden EU-maiden johtajat joutuvat nyt kuitenkin ottamaan kantaa Saksan ja Ranskan muodostaman tandemin tekemiin päätösehdotuksiin. Ehdotetut lääkkeet ovat suurelta osin vanhoja, mutta nykykäytännöstä poiketen ne pitäisi nyt myös niellä.

Budjettikurissa halutaan palata 1990-luvulla sovitun vakaussopimuksen ehtoihin. Sen mukaan budjettien alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bkt:stä. Uutta on, että sääntöjen rikkomisesta haluttaisiin säätää nyt myös rangaistus.

Pikaista apua sääntöjen tiukentamisesta ei ole odotettavissa, koska talouskurin lisääminen pitäisi kirjata EU:n perussopimukseen. Perussopimuksen muuttaminen edellyttää jäsenmaiden parlamenttien hyväksynnän ja joissakin jäsenmaissa jopa kansanäänestystä.

Suomelle talouskurin lisääminen sopii hyvin. Sen sijaan esitys siitä, että EU:n pysyvän vakausmekanismin päätökset voitaisiin tehdä määräenemmistöllä, ei Suomelle käy.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) joutuu toteamaan kollegoilleen, että suunniteltu muutos olisi vastoin Suomen perustuslakia. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan määräenemmistöpäätös loukkaisi Suomen kansallista riippumattomuutta ja eduskunnan budjettivaltaa.

Perustuslakia voidaan tietenkin muuttaa jos halutaan. Todennäköistä on, ettei eduskunnasta löydy tähän tarkoitukseen kahdenkolmasosan enemmistöä.

Esitetyt keinot velkakriisin ratkaisemiseksi eivät vakuuta. Vaikka esitykset pääosin hyväksyttäisiin, tulisivat ne käyttöön vasta pitkän prosessin jälkeen. Nyt pitäisi tehdä uskottavia ja pikaisesti toteuttamiskelpoisia päätöksiä. Tilanteen vakauttamisen jälkeen on aikaa pohtia muun muassa perussopimuksen muuttamista.

On hyvin todennäköistä, että EU joutuu seuraamaan Yhdysvaltojen keskuspankin esimerkkiä. Euroopan keskuspankki (EKP) joutunee käynnistämään setelikoneet ja aloittamaan setelielvytyksen. Jo nyt EKP ostaa vaikeuksissa olevien maiden velkapapereita jälkimarkkinoilta. Suoraan se ei voi niitä ostaa, koska säännöt kieltävät.

Apua toivotaan myös Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä. Ongelmana vain on se, etteivät Euroopan ulkopuoliset maat ole kovin halukkaita lisäämään apuaan euromaille. Ainakin euromaiden on ensin itse tehtävä kriisin ratkaisemiseksi kaikki mahdollinen.

Ellei Brysselissä saada aikaan uskottavia päätöksiä, on euron tarina nykymuodossaan todennäköisesti ohi.