Kokoomus haluaa keskustan paikalle

Yksi politiikan perussääntöjä on, että kaikki puolueet pyrkivät hallitukseen. Hallituspuolueena pystyy ajamaan omia tavoitteitaan, vaikka monipuoluehallituksessa joutuukin usein tekemään vaikeita kompromisseja. Oppositiossa hallitusta voi haastaa välikysymyksillä, mutta hallituksen kaataminen on todella vaikeaa. Viimeksi hallitus kaatui välikysymykseen vuonna 1977.

Erityisen vaikeaa oppositioon sopeutuminen on pitkän hallitustaipaleen jälkeen. Viime eduskuntavaalien jälkeen kokoomus joutui jäämään oppositioon yhdessä perussuomalaisten, kristillisen liiton ja Liike Nytin kanssa. Puolue oli ollut lähes yhtäjaksoisesti hallituksessa vuodesta 1987 lähtien. Poikkeus oli pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallitus vuosina 2003–2007.

Kokoomus on jäänyt oppositiossa pahasti perussuomalaisten varjoon, eikä puolue ole pystynyt hyödyntämään oppositioasemaansa. Puolueen kannatus on alamäessä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä korona-aikana oppositiosta on vaikea hakea vauhtia, koska kansa on tottunut kuuntelemaan hallitusviisikkoa viikosta toiseen.

Tämä pitää osin paikkansa, mutta toinen oppositiopuolue perussuomalaiset on siinä kuitenkin onnistunut. SDP:n lisäksi muut hallituspuolueet eivät ole näkyvyydestä ainakaan kannatuksen valossa hyötyneet.

Toinen politiikan perussääntö on, että jos et pysty omilla näkökulmilla kilpailijaa voittamaan, pitää hypätä kilpailijan kelkkaan. Vaikka kokoomus ei Orpon mukaan ryhdy populistiseksi puolueeksi, maahanmuuttopolitiikassa kokoomus on siirtynyt lähemmäksi perussuomalaisten linjaa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Orpo toteaa, että turvapaikanhakijoiden määrä pitää saada minimoitua. Hänen mielestään apua pitää suunnata sinne, missä sitä tarvitaan. (MT 23.11.)

Maahanmuuttopolitiikkaa Orpo reivaisi työperäiseen maahanmuuttoon ja kansainvälisen rekrytoinnin suuntaan. Suomeen tarvitaan muun muassa huippututkijoita, lääkäreitä, insinöörejä, hitsaajia ja puutarhatyöntekijöitä. Kisa koulutetuista maahanmuuttajista on kova, koska heille on tarvetta monissa muissakin maissa.

Perussuomalaisten kanssa kisaamisen sijaan kokoomus on haastamassa keskustan. Orpon mielestä maassa on keskustan pönkittämä vasemmistohallitus. Hänen on vaikea ymmärtää, miksi keskusta sulattaa tällaisen vasemmistopolitiikan.

Orpo muistuttaa, ettei maassa olisi vasemmistohallitusta ilman keskustaa. Orpo on oikeassa. Muut hallituspuolueet eivät olisi pystyneet muodostamaan enemmistöhallitusta ilman keskustaa. Kokoomus olisi mielellään nykyisessäkin hallituksessa keskustan tilalla.

Ehkä suurin syy kokoomuksen jäämiseen oppositioon oli, että SDP:n puheenjohtajana hallitusta muodostettaessa olleella Antti Rinteellä oli karvaat muistot yhteistyöstä – tai pikemminkin sen puutteesta – kokoomusjohtoisessa hallituksessa.

Rökäletappion vaaleissa kokenut keskusta laittoi hallitukseen lähdölle niin kovat ehdot, ettei hallitusovien uskottu avautuvan. Ehdot kuitenkin kirjattiin hallitusohjelmaan. Eri asia on, onko keskusta kyennyt pitämään vaatimuksistaan kiinni.

Kuntavaalien lähestyessä on ymmärrettävää, että kokoomus haluaa haastaa perussuomalaisten tapaan maakunnissa vahvana kuntapuolueena tunnetun keskustan. Jos nykyinen meno on liian vasemmistolaista, luontevinta olisi haastaa hallituksen vasemmistopuolueet.

Politiikan kolmas sääntö on, että jos puoleen sisällä on kovin erilaisia näkemyksiä esimerkiksi kaupunkipolitiikasta ja metsänhoidosta, pitää yhtenäisyyttä vahvistaa etsimällä yhteinen ulkoinen vastustaja. Saattaa kuitenkin käydä niin, että perinteisten porvaripuolueiden keskinäisestä kinastelusta hyödyn korjaavat muut.

Kokoomus olisi mielellään nykyisessäkin hallituksessa keskustan tilalla.