Ruokavientiin on tarjolla EU-rahaa

Suomi kuuluu Venäjän ja EU:n välisen kauppasodan suurimpiin häviäjiin. Venäjän asettamasta tuontikiellosta kärsii erityisesti elintarviketeollisuus ja ruuan alkutuottajat. Suomalais–venäläisen kauppakamarin mukaan elintarvikkeiden ja elävien eläinten vienti Suomesta Venäjälle laski alkuvuoden aikana 75 prosenttia.

Vaikka päättäjät ovat tiedostaneet, että yhdessä EU-tasolla sovituista pakotteista ja niistä seuranneista vastapakotteista pitää kantaa solidaarisesti vastuu, ovat EU:lta Suomelle tulleet korvaukset olleet vain murusia todellisiin menetyksiin verrattuna.

Venäjän tuontikielto vaikuttaa suomalaisen elintarvikeketjuun vahvasti myös välillisesti, koska Euroopassa on nyt tarjolla paljon halpoja ruokaeriä, jotka etsivät uusia markkinoita. On muodostunut ostajan markkinat, jota kauppa käyttää hyväkseen kilpailuttaessaan tavarantoimittajia.

Elintarvikkeiden viennin loppuminen Venäjälle on entisestään pahentanut ruokatasetta, koska tuonti on samaan aikaan edelleen kasvanut.

Suomen elintarviketase oli viime vuonna 2,6 miljardia euroa alijäämäinen. Tuonnin arvo oli viime vuonna 4,2 miljardia euroa. Kymmenen vuotta sitten tuonnin arvo oli 2,3 miljardia.

Kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana alijäämää kertyi Tullin tilastojen mukaan 1,4 miljardia euroa.

Suuri osa tuontielintarvikkeista on sellaisia, joita Suomessa ei voida tuottaa, mutta esimerkiksi juustojen tuonti on kasvanut merkittävästi. Jotakin tuonnin sisällöstä kertoo myös, että eniten elintarvikkeita tuodaan Saksasta, Ruotsista ja Alankomaista.

Ponnisteluja suomalaisten elintarvikkeiden viennin edistämiseksi on toki tehty, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vientiponnisteluja pitäisi jatkaa.

Suomalaista ruokaa markkinoidaan maailmalle muun muassa Team Finlandin yhteyteen perustetun Food From Finland -vientiohjelman avulla. Tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisten elintarvikkeiden vienti vuoteen 2020 mennessä ja synnyttää alalle 5 000 uutta työpaikkaa.

Yhteiskunnan mahdollisuudet edistää elintarvikkeiden vienti ovat rajalliset. Tästä syystä kaikki mahdollisuuksiin on tartuttava aktiivisesti.

EU-tasollakin on herätty siihen, että jäsenmaita pitää innostaa elintarvikkeiden vientiin EU-alueen ulkopuolelle. Viime viikolla Suomessa vieraillut Euroopan komission laatupolitiikasta vastaava johtaja Diego Canga Fano kertoi, että EU moninkertaistaa ruuan menekinedistämishankkeiden rahoituksen. (MT 30.10.)

Canga Fanon mielestä Suomelle uusien markkinoiden etsiminen on erityisen tärkeää, koska Venäjän tuontikiellon vaikutukset tuntuvat täällä eniten. Maatalous- ja ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan EU:n linjaukset tukevat Suomen tavoitetta.

EU myöntää ensi vuodeksi 111 miljoonaa euroa elintarvikkeiden vienninedistämiseen. Tulevaisuudessa rahamäärä on tarkoitus kasvattaa vuositasolla 200 miljoonaa euroon.

Aikaisemmin EU-rahaa on Suomessa käytetty tiedostus- ja menekinedistämishankkeisiin kotimassa, mutta vientiin rahaa on haettu viimeksi kymmenen vuotta sitten.

EU:n vienninedistämisrahaa ei ole jyvitetty maakohtaisesti, vaan sitä jaetaan hakemusten perusteella suoraan Brysselistä. Suomalaisten elintarvikeyritysten on syytä olla asialla, koska Maaseutuviraston ylitarkastajan Eveliina Virtasen mukaan Italia, Ranska ja Tanska ovat aktiivisia hakijoita.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Petri Koskelan mielestä parhaiten vienti lähtisi vetämään ja EU-rahaa saataisiin hyödynnettyä, jos Suomessa tehtäisiin yhteistyötä. Yritykset voisivat esimerkiksi yhdessä hakea viennissä tärkeän nimisuojan muun muassa kauralle, metsämustikalle tai saunapalville.

Suomalaisten elintarvikeyrityksillä on nyt hyvät mahdollisuudet päästä erikoistuotteilla vientimarkkinoille hyödyntämällä tarjotut mahdollisuudet. Tilaisuuteen pitää tarttua rohkeasti.