Suomen metsissä piilee 15 miljardin euron lisätulo

Kuva: Timo Filpus

Suomalaista metsäteollisuutta arvostellaan usein, että alan jalostusaste on liian alhainen. Bulkkia ei kannata tehdä, vaan jalostusastetta pitää nostaa ja metsää säästää. Neuvojia ja ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä, on paljon. Esimerkiksi Metsäbiotalouden tiedepaneelin tuoreen raportin mukaan metsäalan olisi siirryttävä lankuista ja sellusta kohti arvokkaampien tuotteiden valmistusta.

Maa- ja metsätalousministeriön sekä työ ja elinkeinoministeriön asettamaan riippumattomaan Metsäbiotalouden tiedepaneeliin kuuluu 14 asiantuntijaa eri tieteenaloilta. Sen tehtävän on tarjota tutkimustietoa metsiä koskevan päätöksenteon tueksi ja metsiin liittyvien päätösten valmisteluun sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamiseksi. Paneelin toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026.

Paneelin raportissa arvioidaan, että vuonna 2035 Suomen metsistä olisi mahdollista saada oikeilla toimilla jopa 15,6 miljardin euroa uutta arvonlisää. Kasvuloikka olisi melkoinen, koska se tarkoittaisi 80 prosenttia lisää arvoa verrattuna vuoden 2019 tasoon ilman hakkuumäärän lisäystä.

Hanketta koordinoineen professori Monika Österbergin mukaan arvonnousun kasvattamiseen tarvitaan useita ratkaisuja. Se edellyttää hänen mielestään sitä, että tuotamme nykyistä enemmän erilaisia ja pidemmälle jalostettuja tuotteita puusta. Selvityksen mukaan avainasemassa olisivat ennen kaikkea arvoketjujen pidentäminen sekä sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen.

Raportissa esitetään monia erilaisia keinoja tulojen kasvattamiseksi. Esitetyt keinot eivät ole uusia, koska samoja asioita ovat esittäneet monet muutkin tahot. Lisäksi monia esitettyjä asioita on metsäteollisuudessa jo käytössä tai tuotekehityksessä ja uusia kehitetään koko ajan.

Metsäteollisuudessa kehitetään muun muassa puupohjaisia kemikaaleja, liimoja, nesteitä ja lämpöä kestäviä kalvorakenteita, tekstiilikuituja, biopolttoaineita, hiilikuitua, akkumateriaaleja, komposiittirakenteita ja jopa lääkkeitä.

Esimerkiksi Metsä Group aloittaa esiselvityksen Kuura -tekstiilikuitua tuottavasta kaupallisesta tehtaasta. Kuura -tekstiilikuitu on yksi Metsä Groupin innovaatioyrityksen Metsä Springin kärkihankkeista, jossa kehitetään sellun jalostusastetta kestävästi ja tehokkaasti (mt.fi 10.4.).

Metsä Group aloittaa myös esisuunnitteluprojektin, jonka tulosten perusteella yhtiö päättää, investoiko se ensimmäiseen kaupalliseen Muoto -pakkaustehtaaseen. Muoto- pakkaukset tehdään uusiutuvasta puukuidusta ja ne ovat vaihtoehto muovista valmistetuille pakkauksille. Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Myös muilla metsäyhtiöille uusien tuotteiden tuotekehitys on kovassa vauhdissa.

Muutos ja uusien tuotteiden kehitys ei ole pelkästään metsäteollisuuden asia. Raportissa muistutetaankin, että metsäsektorista saatujen tulojen kasvattaminen edellyttää teollisuuspolitiikan ohjaamista kohti biopohjaista tuotantoa. Suomessa tehtävät päätökset eivät yksin riitä, vaan myös EU tarvitsee vahvaa biopohjaista teollisuuspolitiikkaa. Nykyisen EU-komission aikana on ollut tässä asiassa paljon varaa parantaa.

Jo nyt tiedetään, että puusta voidaan valmistaa lähes kaikkia samoja tuotteita kuin fossiilisista raaka-aineista. Uusien tuotteiden saaminen laajaan tuotantoon vaatii mittavia investointeja. Metsistä saatava tulo heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Toivottavasti rohkeutta ja rahaa näihin investointeihin Suomeen löytyy, koska uusia vientituloja tarvitaan kipeästi. Metsäbiotalous on maailmanlaajuisesti tulevaisuuden toimiala, jossa Suomen on mahdollista olla veturina.