Johtaako joku maatalouspolitiikkaa Suomessa vai aiotaanko maatilat sysätä markkinoiden armoille?
Maatilojen määrä putoaa kuluvan vuoden aikana rajusti. Nykyinen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on pysynyt kehityksestä muun hallituksen tavoin hiljaa. Vieläkö tässä maassa harjoitetaan maatalouspolitiikkaa ja johtaako sitä joku, kysyy yhä useampi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta odotetaan toimia maatalouden kannattavuuden kohentamiseksi. Kuva: Kari Salonen26.1.202406:00
Valion ilmoitus muutosneuvottelujen aloittamisesta keskiviikkona nostatti kulmakarvoja muuallakin kuin maitotiloilla. Vaikka henkilöstön vähentäminen koskisi tässä vaiheessa vasta 130 henkilöä, viesti on selvä.
Elintarvikkeita halpuuttava kauppa vie ja jopa elintarviketeollisuutemme kovimpiin timantteihin lukeutuva Valio vikisee.
Kun Elintarviketeollisuusliitto ensi kuussa pitää 80-vuotisjuhliaan, järjestön puheenjohtajana toimivalla Valion toimitusjohtajalla Annikka Hurmeella on täysi työ valaa uskoa alan toimijoihin. Niin kova on kaupan ote koko ruokaketjusta.
Kun monen kuluttajan ostovoima hiipuu, kauppa pystyy perustelemaan sillä omien edullisten merkkien ja halvan tuontiruuan tarjontaa.
Samaan aikaan kotimaisen ruuantuotannon tarve on vain kasvanut entisestään. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama paine omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitämiseen on suurempi kuin kenties kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Kotimaisen ruokaketjun merkitys alueellisen elinvoiman lähteenä ja 300 000 suomalaisen työllistäjänä ei ole mihinkään hiipunut.
Kotimaiselle elintarviketeollisuudelle käy yhä selvemmäksi, että ilman poliittista tukea se on surkastumisen tiellä. Maataloustuottajille asia on ollut selvää jo pitkään, niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen osalta hiljaisuus on huutava. Hallitusohjelman kirjaukset siitä, ettei aktiivitiloille tule lisärasituksia, ovat natisseet jo tähänkin asti. Joka tapauksessa inflaatio on syönyt tukia kaiken aikaa.
Kokoomusjohtoinen hallitus luottaa siihen, että se viidennes tiloista, joka pärjää edelleen hyvin, pystyy tuottamaan suomalaisille riittävästi ruokaa. Loput näyttävät jäävän sitten oman onnensa nojaan.
Maaseudun elinvoimasta, huoltovarmuudesta ja ruokaketjun työpaikoista ei tunnu olevan huolissaan kukaan. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vuosi sitten antamat lupaukset suunnan muutoksesta maakunnissa kuulostavat yhä oudommilta.
Johtaako maatalouspolitiikka tällä hetkellä joku, kysyy yhä usempi ja yhä paremmin perustein.
Kun maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) presidenttiehdokkuus todennäköisesti sunnuntaina päättyy, aikaa voisi vihdoin vapautua oman vastuualueensa hoitamiseen.
Maataloustuottajat kaipaavat nyt selvää puhetta. Aiotaanko tilojen määrän antaa pudota hallitsemattomasti vai onko asialle syytä tehdä jotain?
Helmikuussa aloittava maa- ja metsätalousministeriön uusi kansliapäällikkö Pekka Pesonen joutuu heti kovan paikan eteen.
Jos poliittinen ohjaus puuttuu, virkamiesten on kannettava joka tapauksessa asiasta vastuuta. Pelkästään EU-säädösten noudattaminen ja tukien maksaminen ei riitä.
Jonkun pitää myös tuottaa ruokaa ja heitä pitää tässä työssä tukea.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
