Myös biopolttoaineet on saatava sallituksi käyttövoimaksi

Muun muassa lannasta syntyvä biokaasu sopii hyvin nykyisten autojen polttoaineeksi. Kuva: Seppo Pentti

Euroopan unioni ja jäsenmaat päättivät lokakuussa, että uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään vuoden 2035 jälkeen. Muun muassa Saksa ja Italia ovat myöhemmin todenneet, että päätöstä pitää korjata, koska siinä unohdettiin synteettiset polttoaineet. Saksa perusteli muutostarvetta sillä, ettei komissio ollut lupauksesta huolimatta selvittänyt, miten synteettistä polttoainetta käyttävien autojen myynti voisi jatkua. (MT 27.3.)

Viime viikon huippukokouksessa komissio joutui taipumaan. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja vihreästä siirtymästä vastaava komissaari Frans Timmermans sitoutuivat lunastamaan synteettisiä polttoaineita koskevan lupauksen syksyyn mennessä. Se ei kuitenkaan tarkoita polttomoottoriautojen myyntikiellon perumista, vaan komissio täydentää päätöstä delegoidulla asetuksella.

Vaikka Saksaa ja muita autoteollisuusmaita syytetään EU:n lainsäädäntökoneiston uskottavuuden horjuttamisella, muutos on järjen ja myös ilmaston voitto. Vallitsee laaja yksimielisyys, että liikenteen päästöjä pitää alentaa, mutta sähköautot eivät ole siihen ainoa keino. Poliitikkojen tehtävä on asettaa muun muassa päästörajoja, mutta keinot niihin pääsemiseksi pitää olla teknologianeutraaleja. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista energialähteistä.

Huippukokouksen päätös on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Muutos pitää ulottaa myös biopolttoaineisiin ja sallia niiden käyttäminen jatkossakin. Viime viikolla tehty päätös ei kuitenkaan koske biokaasua ja muita biopolttoaineita.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas totesi Ylen ykkösaamussa lauantaina, ettei polttomoottoriauto ole välttämättä ilmastopahis, jos siinä voidaan käyttää ilmastomyönteisiä polttoaineita. Hänen mielestään on mielenkiintoinen kysymys, saadaanko synteettisten polttoaineiden hinnat pitkällä tähtäimellä putoamaan kohtuullisiksi, ja miten paljon esimerkiksi vetyteknologia tuo mahdollisuuksia. (Yle 25.3.)

Autoilun ja muun liikkumisen sähköistyminenkään ei ole pelkästään hyvä asia. Päästöttömyys riippuu paljoin siitä, miten sähkö on tuotettu. Kivihiilellä tuotettu sähkö ei muutu vihreäksi auton akussa. Lisäksi sähkö- ja akkuteknologiat tarvitsevat paljon harvinaisia kaivoksista saatavia mineraaleja. Eurooppa on niiden suhteen tuonnista riippuvainen. Mineraalien tuottaminenkaan ei ole aina ympäristön kannalta päästötöntä ja tuottamiseen liittyy myös paljon ihmisoikeusongelmia.

Suomesta on kovaa vauhtia tulossa bioenergian lisäksi myös sekä tuulivoiman että vihreän vedyn suurvalta. Tuulivoimarakentamisen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Suomeen suunnitteilla olevien vetyinvestointien arvo on jo noin kymmenen miljardia euroa.

Niin sanottua vihreää vetyä valmistetaan sähkön avulla vedestä. Menetelmää kutsutaan elektrolyysiksi, jossa syntyy vedyn ja hapen lisäksi lämpöä. Kun vety ja uusiutuvan puun poltosta syntyvä hiilidioksidi yhdistetään, saadaan vihreää polttoainetta, joka sopii kaikkiin polttomoottoreihin moposta lentokoneisin.

Suomi on pärjännyt monia muita maita paremmin Venäjän hyökkäystä seuranneessa energiakriisissä. Tärkein syy siihen on, että Suomen energiapaletti on jo vuosia ollut moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen monipuolinen.

Uusiutuva, monipuolinen ja hajautettu energiantuotanto ovat asioita, joihin myös EU:n päätöksillä tulisi pyrkiä. Siihen sopivat huonosti muun muassa poliittisesti päätetyt, kaikkia jäsenmaita koskevat teknologiaratkaisut. Liikenteen sähköistys on tärkeä tavoite, mutta se ei ole ainoa keino. Hyvä, että komissio antoi periksi polttomoottorikiistassa.