Lähimetsistä apua soten pahenevaan talousahdinkoon ‒ hyödyt voivat olla satoja miljoonia euroja vuodessa

Lähimetsät ja viheralueet auttavat ehkäisemään muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia. Kuva: Timo Filpus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat kasvaneet nopeasti ja hyvinvointialuilla on suuria vaikeuksia sopeuttaa menojaan valtiovallan vaatimalla tavalla. Apua vaikeaan hoito- ja taloustilanteeseen saattaisi löytyä, jos ihmiset menisivät metsään. Paras paikka nauttia terveyshyödyistä löytyy lähimetsästä.

Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys -selvityksen mukaan Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia luonnon avulla. Selvitystä varten tutkijat kävivät läpi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta. (Sitra 29.10.)

Sitran rahoittamassa selvityksessä todetaan, että jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, hyöty voisi olla vuosittain satoja miljoonia euroja pelkästään masennuksen, tyyppi 2 diabeteksen sekä astman lääkehoidossa.

Kysymys on isosta ongelmasta. Nuorista jopa neljäsosa kärsii mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Selvityksen mukaan kaupunkien lähimetsät ja viheralueet auttavat ehkäisemään myös muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia.

Esimerkiksi Belgiassa on arvioitu, että luonnon terveyshyötyjen taloudellinen merkitys on asukasta kohden 464 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi Suomen väkiluvulla jopa 2,5 miljardin euron vuosittaisia hyötyjä. Vaikka vain osa hyödyistä toteutuisi, olisi se suuri parannus nykytilaan.

Sitran ohjelmatoiminnan johtajan Lasse Miettisen mukaan kansallisesta luontoterveysohjelmasta on tehty aloitteita vuosien ajan. Hänen mielestään selvitys osoittaa, että nyt on oikea hetki tarttua toimeen. Kun julkinen talous kamppailee terveydenhuollon rahoituskriisissä, tarve löytää uusia kuluja hillitseviä ratkaisuja on Miettisen mielestä suurempi kuin koskaan.

Suomen liian mustavalkoisessa metsäkeskustelussa keskitytään riitelemään hakkuista, suojelumääristä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta selvityksen perusteella pitäisi puhua enemmän myös lähimetsien merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Se on osa metsien sosiaalista ulottuvuutta.

Luken tutkimusprofessorin Liisa Tyrväisen mukaan suomalaisille hyödyt tulevat tavallisimmin asuin- ja työympäristöjen lähiluonnosta. Hän ei pidä mustavalkoisesta metsäpuheesta, koska hoidetustakin metsästä saa terveyshyötyjä. (MT 14.9.)

Maantieteilijä Milena Nevanto toivoo, että kaupunkien laajentamisessa ja täydennysrakentamisessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon myös ympäristön sosiaalinen arvo. Kotien lähellä sijaitsevat viheralueet ovat tärkeitä erityisesti heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien hyvinvoinnille. (Yliopisto-lehti 2/2024)

Lähimetsien hyötyjä on selvitetty muuallakin kuin Pohjoismaissa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston johtajan Zhimin Wun mielestä todisteet metsän ja viheralueiden mielenterveyttä tukevista eduista on jo hyvin dokumentoitu. (MT 23.10.2023)

Terveyshyödyn lisäksi Wun mukaan kaupunkimetsät lieventävät myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ne voivat auttaa jäähdyttämään kaupunki-ilmaa jopa kahdeksan celsiusastetta ja vähentämään lämpösaarekeilmiötä.

Koska lähiluonnon ja -metsien merkitys hyvinvointiin on todella iso, niitä pitäisi varjella erityisesti huolellisesti siellä, missä ne ovat eniten uhattuna ja missä on eniten ihmisiä.