Nokialandian aika olikin jo eletty

Nokia ja Microsoft kertoivat tiistaiaamuna yhdestä Suomen taloushistorian suurimmasta yrityskaupasta – amerikkalainen Microsoft ostaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnot.

Uutinen ei ollut varsinainen yllätys. Nokia on ollut vaikeuksissa puhelinvalmistajana. Se on menettänyt markkinaosuuttaan kilpailijoille, mikä on myös lisännyt arvailuja yhtiön omistusjärjestelyistä.

Ostajaakaan ei voi pitää yllätyksenä. Microsoft astui tavallaan sisään Nokiaan, kun sen yritysratkaisuista vastannut johtaja Stephen Elop siirtyi Nokian toimitusjohtajaksi kolme vuotta sitten.

Vain muutaman kuukauden Nokia-pomona oltuaan Elop julkisti laajat yhteistyöaikeet Microsoftin kanssa. Nokian omat käyttöjärjestelmät Symbian ja Meego hylättiin ja vaihdettiin Microsoftin kehitteillä olevaan Windows Phoneen.

Elopin alkutaival Nokiassa oli kiistelty. Uusi johtaja kuvasi yhtiötään palavaksi porauslautaksi – johtajan kommentit ja pelastustoimet syöksivät Nokian kurssin alamäkeen. Suomessa avoimesti epäiltiin, millä asioilla Elop maassamme liikkui.

Historia ehkä myöhemmin paljastaa, mitä kaikkea Microsoftin ja Nokian lähentymisessä tapahtui. Nokian ongelmat – jälkeenjäänyt tuotekehitys ja itsetyytyväisyyteen pöhöttyminen – olivat joka tapauksessa luotu jo vuosia ennen Elopin ilmaantumista paikalle.

Microsoft päättää jatkossa niistä 4 700 suomalaisesta työpaikasta, jotka siirtyvät sille matkapuhelinten mukana. Tuskin ne ainakaan kaikki katoavat.

Nokiakaan ei katoa Suomesta. Vaikeuksissa olleesta puhelinbisneksestä erkaannuttuaan se voi keskittyä lupaavampiin liiketoimiinsa.

Nokia on vahvistanut määrätietoisesti asemaansa viestintäverkkojen rakentajana. Se ilmoitti heinäkuussa ostavansa Siemensiltä yhteisen verkkoyhtiön NSN:n kokonaan omistukseensa. Sillä on Suomessa noin 5 000 työntekijää.

Ostoksen hinta oli 1,7 miljardia euroa. Puhelimista Microsoft maksaa Nokian kassaan 5,4 miljardia euroa käteisenä.

Nokia on myös vahva tekijä kasvavilla navigointi- ja paikkatietopalveluiden markkinoilla. Vuonna 2007 se hankki ennätyskaupalla alan yhdysvaltalaisen osaajan Navteqin.

Nokian lukuisat patentit ovat nekin edelleen arvotavaraa. Hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan ohjaukseen siirtyneellä yhtiöllä on näkymiä myös tulevaan menestykseen.

Nokian puhelinten myynti ei ole suomalaisille pelkkä yrityskauppa. Puhelinten mukana lähtee myös osa sitä suomalaisuutta, jota opimme maailmalla ylpeinä esittelemään.

Nokia on ollut yritysmaailman tuhkimotarina. Vanhasta kenkä-, rengas- ja kiilahihnatehtaasta kuoriutui ja kasvoi maailman johtava matkapuhelinvalmistaja – kadehdittu innovaattori ja tuotekehittäjä.

Pääjohtaja Jorma Ollilan ja hänen ”dream teaminsa” johdolla Nokiasta tuli 1990-luvun talouden moottori, joka kiihdytti koko maata ylös vaikeasta lamasta.

Noste oli myös henkistä. Suomalaiset alkoivat taas uskoa itseensä, kun ihmiset maailmalla – filmitähtiä myöten – puhuivat Nokian kännyköihin.

Nokian kulta-ajoista luopuminen on ottanut koville. Kilpailijoiden, kuten Applen ja Samsungin nousu vei Suomesta kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Matkapuhelimet kootaan nyt Kaukoidässä. Nokian lisäksi muutos iski sen lukuisiin alihankkijoihin.

Maailmalla ei puhuta Suomesta enää Nokialandiana. Se aika tuli täyteen vuosia sitten – Microsoftin puhelinostos vain alleviivaa tapahtuneen.

Kauppa ei myöskään suuresti muuta sitä talouden murrosta, jota Suomi ja erityisesti muutama Nokia-paikkakunta ovat viime vuosina kokeneet.

Taloudessaan Suomi on jo joutunut tekemään eroa Nokia-riippuvuuteen. Nokia on tärkeä jatkossakin, mutta it-toimialan rinnalla Suomea kantavat muun muassa metsä-, kemian-, energia-, metalli- ja ruokateollisuus.

Suomi tarvitsee menestystä monella rintamalla.