Korot, verotus ja leikkaukset painavat Suomea taantumaan

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ennakoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksen pitää valmistella uusia leikkauksia ja veronkirityksiä. Sopiva aika näiden päätösten tekemiseen on hänen mukaansa ensi kevään kehysriihi. Kuva: Kari Salonen

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti viime viikolla ohjauskorkojaan kymmenennen kerran viime vuoden heinäkuusta lähtien. Ohjauskorkoja nostettiin nyt 0,25 prosenttiyksikköä.

EKP:n neuvoston mukaan korkopäätöksellä se haluaa varmistaa, että ohjauskorot hillitsevät inflaatiota riittävästi ja tarpeeksi pitkään. Hintavakauden ylläpitäminen rahapolitiikan avulla on EKP:n pääasiallisin ja tärkein tehtävä. Tavoitteena on inflaation pitäminen noin kahdessa prosentissa. Korkojen nostamisesta huolimatta inflaatio on edelleen lähes kolminkertainen tavoitteeseen nähden.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi maaliskuussa, että hän ja EKP tekevät kaiken tarvittavan inflaation madaltamiseksi ja hintavakauden palauttamiseksi euroalueelle.

Lagarden lausunto muistuttaa EKP entisen pääjohtajan Mario Draghin lausuntoa heinäkuussa 2012. Silloin euroaluetta uhkasi hajoaminen, koska monen euromaan talous oli syvässä kriisissä.

Draghi totesi Lontoossa, että hän ja EKP tekevät kaiken tarvittavan euron puolustamiseksi. Hän lupasi vielä: "Uskokaa minua, se tulee olemaan tarpeeksi". Puhe tehosi, EKP avasi rahahanat ja korkotaso painui jopa miinukselle. Tässä on osasyy valtioiden ja kansalaisten velkaantumiseen.

Monet ihmettelivät, miksi inflaatio ei lähde liikkeelle, vaikka korot ovat historiallisen alhaiset. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energian hinnan raju nousu saivat inflaation viimein nopeaan nousuun. Nyt EKP:n elvyttävä politiikka on vaihtunut korkojen nopeaan nousuun.

Euroalueen inflaation hillitseminen on kovempi urakka kuin ennakolta arvioitiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan inflaatio oli elokuussa Suomessa 5,6 prosenttia. Elokuussa inflaatiota vauhditti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu. Eli inflaation hillitsemiseksi nousevat korot lisäsivät eniten inflaatiota.

Korkojen nousu on toki hidastanut inflaatiokehitystä, mutta samalla se on hiljentänyt myös taloutta. Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi kansantalouden ennusteessaan, että Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan ja ensi vuoden kasvukin on hidasta. Työllisyys on laskussa ja erityisesti rakennusala on suurissa vaikeuksissa. (PTT 13.9.)

PTT:n vanhemman ekonomistin Henna Buskin mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet ajoittuvat nyt huonosti ja niitä pitäisi siirtää.

Vetoapua talouskasvuun on vaikea saada ulkopuolelta, koska talous supistuu myös tärkeimmissä vientimaissa Saksassa ja Ruotsissa. Lisäksi Kiinan vaisu talouskehitys heikentää koko maailmantalouden kasvunäkymiä.

Hiipuva talouskasvu vaikeuttaa korkojen nousun ohella ensi vuoden talousarvion tekemistä. Heikentyvä talouskasvu vähentää verotuloja ja työllisyyttä, mutta esimerkiksi hyvinvointialueiden rahantarve kasvaa odotettuakin enemmän.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ennakoikin, että hallituksen pitää valmistella uusia leikkauksia ja veronkirityksiä. Sopiva aika näiden päätösten tekemiseen on hänen mukaansa ensi kevään kehysriihi. Purra ennakoi, että lopullisessa budjettiesityksessä velkaa otetaan enemmän kuin VM:n ehdotuksessa esitettiin. (HS 19.9.).

Nykymenolla on todennäköistä, että inflaatio Suomessa talttuu viimeistään ensi vuoden aikana. Koronnostot, menoleikkaukset ja verotuksen kiristyminen on kova yhdistelmä, joka painaa Suomea taantumaan. Hallituksen pitää velkaantumisen lisäksi pohtia, onko yhdistelmä liiankin tehokas ja leikkaako se investointeja ja kulutusta enemmän kuin tarpeeksi. EKP:n korkopolitiikkaan hallitus ei voi vaikuttaa, mutta omaan talouspolitiikkaansa voi.