Hallintouudistus tehtävä yhdessä

Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) sai vauhtia, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti marraskuussa uudistuksen linjauksista. Edellisellä vaalikaudella uudistusta oli yritetty saada liikkeelle, mutta se törmäsi monen­laisiin vaikeuksiin.

Hallituksen linjaama uudistus ei rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestämiseen, vaan hallitus käynnisti laajan, lähes kaiken kattavan aluehallintouudistuksen.

Suomeen perustetaan nykyisten maakuntien pohjalle 18 itsehallinto­aluetta, joista 15 järjestää sote-­palvelunsa itse. Kolme aluetta järjestää palvelut yhdessä jonkun muun alueen kanssa. Uuden aluehallintomallin pitäisi olla valmiina 1.1.2019.

Uudistuksen valmistelu on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Kunnissa, kunta­yhtymissä, maakunnissa ja valtionhallinnossa pohditaan parhaillaan, mitä uudistus käytännössä merkitsee ja kuinka se toteutetaan. Pohtimista todella tarvitaan, koska uudistuksesta on valmiina vasta raamit.

Monissa kunnissa mietitään myös sitä, mihin maakuntaan ne haluavat kuulua. Kunnilla on parhaillaan käsiteltävänä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön lausuntopyyntö muun muassa aluejaosta. Esimerkiksi Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti viikko sitten, että kaupunki pyrkii siirtymään Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savoon.

Pelkkä kunnan oma halu ei riitä, vaan asiasta päättää valtioneuvosto. Lähtökohtana on nykyinen maa­kuntajako, mutta poikkeustapauksissa valtio­neuvosto voi siirtää kunnan toiseen maakuntaan.

Uudistus vaikuttaa vahvasti myös elinkeinotoimintaan liittyviin julkisen vallan tehtäviin. Hallituksen linjauk­sen mukaan itsehallintoalueille on tarkoitus siirtää muun muassa maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät sekä lupa-asiat. Tällä hetkellä näitä tehtäviä hoitavat myös elykeskukset ja aluehallinto­viranomaiset (avi).

Maaseutuelinkeinojen edun­valvonnan kannalta on merkitystä, millaiseksi uusi hallintomalli muodostuu. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa MTK:ssa onkin valmisteltu uudistuksesta selkeä ehdotus.

MTK:n mielestä kuntien maaseutu­hallinto ja lomitus pitäisi siirtää itse­hallintoalueiden vastuulle. Vaikka järjestämisvastuu siirrettäisiin itse­hallintoalueille, MTK:n esitystä valmistelevan työryhmän puheenjohtajan Jaakko Halkilahden mielestä on tärkeää varmistaa, että maaseutuhallinnon palvelupisteitä olisi ympäri maakuntaa.

Elykeskukset ja avit MTK olisi valmis lopettamaan. Elykeskusten tehtävät voisi siirtää maakunnille ja avien tehtävät pitäisi jakaa kuntien, itse­hallintoalueiden ja keskusvirastojen kesken. Rakennus- ja ympäristöluvat voisi siirtää kunnille ja itsehallintoalueille.

Viljelijätukien valvonta ja myöntäminen pitäisi olla samassa paikassa itse­hallintoalueilla. Maaseutuvirastolle (Mavi) MTK jättäisi maksaja­viraston tehtävät, mutta säädösten tulkintaa ja ohjausta pitäisi siirtää Mavilta maa- ja metsätalousministeriölle.

Itsehallintoalueille MTK antaisi verotusoikeuden, mutta se ei saa johtaa verotuksen kiristymiseen. Hallintoon esitetään nykyisen kuntahallinnon kaltaista mallia, jossa on valtuusto, hallitus ja lautakunnat.

Aluehallintouudistus on todella kunnianhimoinen ja perustavaa laatua oleva uudistus. Pelkkä sote-uudistus merkitsee sitä, että lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien viranomaisten määrä vähenee kymmenesosaan nykyisestään.

Toivottavasti hallitus on oppinut edeltäjiensä sote- ja kuntauudistus­yritysten yhteydessä tekemistä virheistä. Silloin kuntien ja muiden asian­tuntijoiden lausunnoille ei annettu mitään arvoa.

Uudistuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että valtiovalta ottaa nyt todella huomioon kuntien ja eri asiantuntijoiden lausunnoissaan uudistuksesta esittämät näkemykset. Tarvitaan mahdollisimman laaja yksimielisyys, sillä ylhäältä sanelemalla uudistus ei tule onnistumaan.