Maatalouden rahat ovat osa EU:n puolustusta – Trumpin kauppasota voi tuoda unionille yllättävän tulonlähteen
Maatalouskomissaari Christophe Hansen haluaa tukipolitiikan avulla saada alalle lisää nuoria ja naisia.4.4.202504:30
EU-komissiolta odotetaan kesällä ehdotusta seuraavan ohjelmakauden rahoista. Uutta budjettia kasataan hyvin erilaisessa maailmassa kuin ennen on totuttu. Eurooppa varustautuu sotaan ja vapaakauppa murenee silmissä. Seitsemän vuoden budjettikausi tuntuu tässä maailmantilanteessa ikuisuudelta. Toisaalta se on yksi harvoja ennustettavuutta tuovia asioita. Perinteinen vääntö nettomaksajien ja nettosaajien välillä on yhä olemassa, mutta ei niin hallitsevana kuin aiemmin. Turvallisuuden tarpeet ovat ilmeisiä, vaikka varsinaiset puolustushankinnat pysyvätkin jäsenmaiden omissa käsissä.
Budjetti kiinnostaa myös Suomessa tänään ja huomenna vierailevaa EU:n maatalouskomissaaria Christophe Hansenia. Maatalouden osuus EU:n rahankäytöstä on nykyisellä kaudella noin kolmannes. Osuus on pudonnut vauhdilla viimeisten vuosikymmenien aikana. Hansen lupasi MT:n haastattelussa taistella kunnollisen budjetin puolesta (MT 2.4.). Jäsenmaiden maatalousministerien näkemyksen mukaan se tarkoittaa vähintään nykyisen tason säilyttämistä. EU:n budjettivääntö on aina raadollista. Yön pikkutunneille venyvissä huippukokouksissa jokainen maa ajaa omaa etuaan ja suuret maat määräävät tahdin.
EU:n budjettivääntö on aina raadollista”
Tällä kertaa moni asia on kuitenkin toisin. Tähän asti Saksa ja Pohjois-Euroopat ”nuukat” maat ovat pitäneet huolta, että budjetin merkittävä kasvattaminen on suljettu pois vaihtoehdoista. Enää tilanne ei ole yhtä selvä, kunhan rahoitus ei painotu liikaa Etelä-Eurooppaan. Tulopuolella yllätyksen voi tuoda tullien merkitys. Tullit ovat aina olleet unionin perinteinen tulonlähde. Kaupan vapauttamisen myötä niiden merkitys on vähentynyt olennaisesti. Noin kymmenes EU:n rahoituksesta tulee nykyisellään tuontitulleista. Vapaakauppaa voimakkaasti ajaneessa EU:ssa kukaan ei ole vakavasti ajatellut tulleja tulonlähteenä. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin aloittama täysimittainen kauppasota muuttaa kuitenkin asetelman perusteellisesti. Kyse ei ole pelkästään vastatoimista vaan unionin tarpeesta suojella omia strategisia teollisuuden alojaan. Kiinalaisille sähköautoille ja venäläisille lannoitteille asetetut tullit saavat varmuudella jatkoa. Eurooppalaisen kauppapolitiikan pitäisi myös nykyistä paremmin tukea muita unionin tavoitteita. Yksi niistä on kestävä ruuan tuotantotapa. Maatalouskomissaari haluaa rajoittaa sellaisen ruuan tuontia EU-maihin, joka ei täytä unionin omia tuotantotapaa koskevia sääntöjä. Tavoite on erittäin kannatettava ja siitä on pidettävä kiinni myös Etelä-Amerikan kanssa tehdyn Mercosur-sopimuksen toimeenpanossa.
Tulopuolella yllätyksen voi tuoda tullien merkitys”
Hansenin mukaan maatalouspolitiikkaan ei ole tulossa vallankumousta. Tukia halutaan kohdentaa aktiivisempaan tuotantoon, ja alalle halutaan lisää nuoria ja naisia. Jättitilojen tuille hän ehdottaa kattoa. Byrokratiaa luvataan jälleen karsia. Samat tavoitteet ovat pyörineet EU:n maatalousuudistuksissa ennenkin. Sopii toivoa, että vahvasti maataloustaustainen Hansen osaa viedä hienot tavoitteet myös käytännön tasolle. Myönteistä on myös komissaarin puhe viljelijöiden eläkejärjestelmien merkityksestä sukupolvenvaihdosten edistämisessä. Suomi joutui vuonna 2018 lopettamaan erittäin hyvin toimineen luopumistukijärjestelmän nimenomaan komission vaatimuksesta.
EU:n maatalouspolitiikkaa on vuosikymmeniä moitittu rahan tuhlaamisesta. Sen ansiosta eurooppalaisilla on kuitenkin maailman paras ruokaturva. Ruokasektori on unionin suurin työllistäjä ja tärkein vientiala. Kaiken pohjana on maatalousyrittäjien mahdollisuus kannattavaan toimintaan. EU:n maatalousbudjetti on osa unionin puolustusta, eikä kokonaisuus kestä ilman osiaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
