Stora Enso pilasi riihen tunnelman

Stora Enso ilmoitti eilen sulkevansa Veitsiluodon tehtaan Kemissä sekä Ruotsin Kvarnsvedenissä. Päätös tarkoittaa sekä sellun että paperin tuotannon loppumista näillä tehtailla. Se merkitsee 670 työpaikan katoamista Kemistä ja 440:n Ruotsista. Eilen ilmoitettujen paperitehtaiden sulkeminen vähentää Storan Enson paperintuotantoa noin kolmanneksen.

Aivan kaikki toiminta Veitsiluodossa ei lopu, sillä sahan on tarkoitus jatkaa toimintaansa. Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen ei kuitenkaan ollut iso yllätys, koska paperin kysyntä on ollut jo pitkään laskussa ja tuotantokapasiteettia on markkinatilanteeseen nähden liikaa.

MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl toteaa tässä lehdessä, ettei Stora Enso ole juurikaan investoinut Kemiin. Lähinnä on tehty ylläpitäviä investointeja. Stora Enson toimitusjohtajan Annica Breskyn mukaan paperiliiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi yhtiön on mukauduttava markkinaolosuhteisiin, mikä valitettavasti tarkoittaa kannattamattomien tehtaiden sulkemista.

Veitsiluodon tehdas on niin sanottu integraatti, jossa tuotetaan sellua, paperia ja sahatavaraa. Sellutehtaan jatkaminen olisi edellyttänyt isoja investointeja. Investointihaluja saattoi heikentää Metsä Fibren päätös rakentaa maailman suurin biotuotetehdas Kemiin.

Kilpailua Pohjois-Suomen puusta päätös ei kuitenkaan lopeta, sillä Stora Enson tarkoituksena on jatkaa puunhankintaa entisellään. Sulkemispäätöksestä huolimatta Kemissä puun käyttö lisääntyy tulevaisuudessa noin kaksi miljoonaa kuutiota. Metsä Fibren investointi lisää puun käyttöä noin 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Veitsiluodon tehtaat ovat käyttäneet vuosittain puuta noin 2,5 miljoonaa kuutiota.

Satojen työpaikkojen menetys on kova paikka työntekijöille, Kemille ja koko Pohjois-Suomelle. Tänään puoliväliriihen aloittavalle pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle tieto oli jääkylmä suihku. Riihen yksi keskeinen kysymys on löytää keinoja uusien tuotannollisten työpaikkojen syntymiselle.

Hallitus ehti maanantaina iloita Vaasan kaupungin ja brittiläisen Johnson Mattheyn allekirjoittamasta aiesopimuksesta ison akkutehtaan rakentamisesta Vaasaan. Akkutehtaalle on varattu 50 hehtaarin tontti, ja yhtiö on jo aloittanut suunnittelun tehtaan rakentamiseksi. Tehtaan on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2024.

Lukuja akkutehtaan työllisyysvaikutuksista ei ole kerrottu, mutta elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi Vaasaan suunniteltavan tehdasinvestoinnin olevan mittaluokaltaan poikkeuksellinen. Lintilän mukaan sopimus kertoo, että pitkäjänteinen työ suomalaisen akkualan ja ennustettavan investointiympäristön hyväksi merkitsee työpaikkoja, veroeuroja sekä uutta kasvunäkymää koko maahan.

Jos akkutehdas toteutuu, se heijastuu laajalle Länsi-Suomeen ja koko maahan. Se nostaa olemassa olevan raaka-ainetuotannon ja tunnettujen akkumineraalivarojen arvoa.

Päivän välein tulleet uutiset ison paperitehtaan sulkemisesta ja ison akkutehtaan rakentamisesta kertovat rajusta rakennemuutoksesta. Siitä kertoo myös, että samassa kaupungissa tehdään maailman suurinta biotuoteinvestointia ja suljetaan sellu- ja paperitehdas.

Hallituksen tehtävä on luoda otolliset olosuhteet tuotannollisia työpaikkoja luoville investoinneille. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa entisestään. MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan avainkysymys on, missä niiden tuotanto on kannattavaa. Hän muistuttaa, että kotimassa ja EU:ssa metsäbiotaloutta kyseenalaistetaan.

Työpaikkoja ei pidä omin päätöksin hävittää. Hallituksen pitää muistaa, että olemassa olevat työpaikat ovat vähintäänkin yhtä arvokkaita kuin uudet. Tämä on ideologiahuumassa näyttänyt unohtuneen.

Olemassa olevat työpaikat ovat vähintäänkin yhtä arvokkaita kuin uudet.