Ulkomaiset matkailijat löytävät Suomen vain, kun koko ala tekee yhteistyötä
Matkailuelinkeino on elpynyt Suomessa hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Mallia kannattaisi ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa matkailijoille halutaan esitellä yhä laajemmin myös muita kuin isojen kaupunkien tunnettuja kohteita.
Ruoka, retkeilymahdollisuudet ja järviluonto voisivat olla Suomen vetonauloja matkailussa. Kuva: Lari Lievonen, Petteri Kivimäki, Maria MiklasSuomi on vuodesta toiseen saanut kalveta naapurimailleen näiden rahakkaista turistivirroista. Siinä missä muut Pohjoismaat kipusivat ulkomaisten matkailijoiden määrissä jo viime vuoteen mennessä ohi pandemiaa edeltäneen ajan, Suomessa jäätiin vielä reilusti miinukselle. Lähimaiden verrokkeja heikompaa suoritusta on perusteltu ennen muuta Venäjän hyökkäyssodalla, joka seurauksineen romahdutti aasialaisten ja venäläisten turistien määrän.
Matkailu on silti Suomessakin elpymään päin. Suomi-tietoisuutta matkailumarkkinoilla edistävän Visit Finlandin mukaan tulevalla talvikaudella Suomeen odotetaan 1,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, kun viime talvena matkoja ulkomailta Suomeen tehtiin 1,24 miljoonaa. Tämä tietää myös suurempaa palveluihin käytettyä rahamäärää: sen odotetaan nousevan tämän vuoden talvikautena 1,3 miljardiin, kun viime vuoden talvikaudella Suomessa kulutettu rahamäärä oli 1,23 miljardia euroa.
Talvikauden matkailijoita vetävät Suomeen erityisesti Lappi ja Kuusamo, joihin suuntaa yhteensä 61 prosenttia tänne ulkomailta saapuvista. Neljännes suuntaa pääkaupunkiseudulle ja vain noin 12 prosenttia yhteensä koko muuhun maahan. Onkin perusteltua, että Visit Finlandin tavoitteena on saada ohjattua matkailijoiden virtoja myös muualle kuin pohjoiseen ja pääkaupunkiseudulle. Mallia on hyvä ottaa matkailumarkkinoilla erinomaisesti pärjänneestä Tanskasta, jossa pyritään tuomaan matkailijoiden tietoisuuteen yhä vahvemmin pieniä kaupunkeja ja maaseutukohteita.
Matkailijavirtojen laventamista puoltaa sekin, että tärkeimpiä syitä tulla Suomeen ovat luontokohteet ja niihin liittyvät aktiviteetit. Suomessa on paljon luontokohteita, joissa riittää tulijoille ihmeteltävää ja ainutlaatuista koettavaa. Luontomatkailu voi myös luoda uusia tulonlähteitä alueille, joilla EU:n vaatima elinympäristöjen ennallistaminen on vesittämässä nykyisiä ansaintamalleja.
Merkittävä kasvun mahdollisuus on myös ruokamatkailussa, jossa Suomi on niin ikään pohjoismaisia verrokkejaan jäljessä. Tätä Visit Finland ryhtyy kuromaan kiinni ensi vuonna käynnistyvällä kampanjalla, jolla pyritään vahvistamaan kuvaa Suomesta ruokamatkailukohteena.
Mallia on hyvä ottaa matkailumarkkinoilla erinomaisesti pärjänneestä Tanskasta.
Ulkomaisten matkailijoiden houkuttelu tunnettujen kohteiden ulkopuolelle vaatii kuitenkin määrätietoista yhteistyötä, sillä maakuntien ja maaseudun matkailutoimijoiden rahkeet eivät kansainvälisillä markkinoilla yksinään riitä.
Yhteistyön puutteen merkitys nähtiin ikävällä tavalla jo Etelä-Pohjanmaalla, jossa Ähtärin eläinpuistoon hankitut pandat eivät yksin riittäneet alueen vetonaulaksi. Ilman yhteistyötä ei pystytty luomaan edes sellaisia kotimaanmatkailijoiden virtoja, joilla eläinpuisto olisi saatu pidettyä pystyssä.
Muokattu tekstiä 24.10. kello 11.35: Tarkennettu tekstiä lisäämällä maininta, että palveluihin kulutetut eurot kertyivät talvikaudella joulukuusta helmikuuhun, ei koko vuoden aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






