Kunta tarvitsee oman peruskoulun

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mukaan hallituksen koulutuspoliittisessa ohjelmassa nostetaan avoimesti esiin, mihin syntyvyyden kiihtyvä aleneminen on johtamassa. Andersson arvioi, ettei jokaisessa kunnassa välttämättä tulevaisuudessa ole omaa peruskoulua. (IL 27.1.)

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä laskee vuoteen 2040 mennessä 23 prosenttia eli noin 500 koulun verran. Pienissä kunnissa ja seutukaupungeissa vähennys voi olla jopa 40 prosenttia. Jos ennuste toteutuu, se merkitsee rajuja muutoksia kouluverkkoon.

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Katri Kulminin mukaan ikärakenne tulee seuraavan vuosikymmen aikana muuttamaan Suomea merkittävästi. Hänen mielestään pienet ikäluokat tulevat muokkaamaan yhteiskuntaamme yhtä voimallisesti kuin aikoinaan suuret ikäluokat. (MT 3.1.)

Vaikka perus- ja toisen asteen koulutus ovat kuntien vastuulla, on hyvä, että syntyvyyden laskun vaikutukset nostetaan vahvasti esiin koulutuspoliittisessa päätöksenteossa.

Kuntapäättäjät ovat vaikeassa tilanteessa. Jos kunnasta loppuu koulu, on se koko kunnalle lopun alku. Anderssonin mielestä valtiovalta on jättänyt kunnat heitteille laskevan syntyvyyden vaikutusten kanssa. Ongelman syvyyttä kuvaa, että Manner-Suomessa 40 kunnassa syntyi viime vuonna kymmenen lasta tai vähemmän. Vuonna 2017 tällaisia kuntia oli 35.

Syntyvyys laskee edelleen. Vuosikymmen sitten lapsia syntyi 10 000 enemmän kuin vuonna 2017, jolloin lapsia syntyi 50 321. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 45 597 lasta.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtajan Terhi Päivärinnan mukaan perusopetuksen järjestäminen tulee olemaan haastavaa. Jatkossa on hänen mielestään pohdittava, pystytäänkö perusopetus järjestämään perinteisesti vai tarvitaanko esimerkiksi pitkien välimatkojen takia etäopetusratkaisuja. Oman lisänsä ongelmaan tuo Päivärinnan mukaan kuntien heikko taloustilanne.

Käynnistymässä olevassa Kuntaliiton pilottihankkeessa etsitään keinoja, miten eri alueilla koulutus voidaan toteuttaa myös tulevaisuudessa.

Vaikka pienenevät ikäluokat vaikeuttavat koulutuksen järjestämistä, kunnat ja valtio säästävät myös rahaa. Andersson esittää, että valtio ja kunnat ohjaavat säästyneet rahat perusopetuksen tason nostamiseen.

Maaseudulla koulujen lakkauttaminen on jatkunut jo pitkään. Noin 30 vuoden aikana maaseudulla sijaitsevista kouluista on lakkautettu yli 90 prosenttia. Ikäluokkien pienentyessä lakkautusuhan alle joutuvat yhä useammin myös taajamissa sijaitsevat koulut. Päättäjien on kuitenkin syytä miettiä tarkasti lakkautuksille vaihtoehtoja.

Vaikka perusopetuksen järjestäminen on kuntien tehtävä, vastuu koulutuksen tasosta ja tasa-arvosta kuuluu myös valtiovallalle. Tasokkaan peruskoulutuksen turvaaminen eri puolilla Suomea on tavalla tai toisella toteutettava myös käytännössä siten, etteivät koulumatkat kasva kohtuuttomasti.

Kulmuni ja Andersson ovat samaa mieltä, ettei meillä ole varaa jättää pienenevistä ikäluokista ketään vaille hyvää koulutusta. Hallituksen tarkoitus on pidentää oppivelvollisuus 18 ikävuoteen ja taata kaikille ilmainen keskiasteen koulutus. Suunnitelman mukaan kunnalla on vastuu järjestää nuorelle opiskelupaikka.

Jos kunnille sälytetään uusia velvoitteita, valtion on taattava kaikille kunnille taloudelliset resurssit niiden toteuttamiseen.

Hallituksen tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä edellyttää, että huolehditaan laadukkaasta perusopetuksesta. Se luo pohjan kaikelle muulle.

Jos kunnasta loppuu koulu, on se koko kunnalle lopun alku.