Muuttoaalto maalle jatkuu myös koronavuosien jälkeen

Kuva: Miska Puumala

Koronapandemia ja sen aiheuttamat sulkutoimet saivat suomalaiset lähtemään maaseudulle. Ensin mökeille ja sen jälkeen vakituisempiin asuntoihin. Helsingistä tuli historiallisesti muuttotappiokunta.

Monet asiantuntijat epäilivät, että kyseessä on lyhytaikainen tilanne. Kun koronasta päästään, isojen keskusten kasvu jatkuu entiseen malliin. Toisin kävi. Koronan jälkeen kaupunkiseuduilla on uudet ongelmat. Opiskelijat ovat pääosin palanneet, mutta massoittain rakennetuille pikkuasunnoille ei edelleenkään ole kysyntää. Korkojen nousu on ajanut pääkaupunkiseudun kasvun nimeen vannoneet rakennusliikkeet ja sijoittajat vaikeuksiin. Asuntokauppa ja rakentaminen on hiljentynyt myös maaseutukunnissa, mutta ne voivat olla edelleen voittajia kun korot kääntyvät laskuun.

MT:n, Suomen Kylät ry:n ja MTK:n helmikuusssa teettämä kysely kertoo, että noin yli miljoona aikuista, 44 prosenttia, on joko suunnitellut muuttoa maalle tai haluaisi muuttaa sinne (MT 27.2.). Vuonna 2019 vastaavassa kyselyssä maallemuutosta oli kiinnostunut 41 prosenttia. Kiinnostus maallemuuttoon on siis kasvussa.

Maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä arvioi, että viime vuosina vahvasti esille nousseet trendit, kuten kohtuullisuus, ekologisuus ja omavaraisuus, houkuttavat Niilivuon mukaan ihmisiä muuttamaan maalle. Etätyön yleistyminen on myös vapauttanut ihmisiä ”pakkokaupunkilaisuudesta”, eli pelkän työn perässä kaupunkiin muuttamisesta.

Etätyön eduista ja haitoista on väitelty jo kolme vuotta. Jankkaava keskustelu menee ohi maalin, sillä etätyöstä on jo tullut itsestään selvä ja pysyvä osa suomalaista työelämää. Se on työnhakijoiden toive lähes kaikissa tilanteissa. Työvoimapula pitää osaltaan huolen siitä, että myös etätyöhön nihkeästi suhtautuvat työnantajat joutuvat harkitsemaan linjauksiaan uudestaan. Julkinen hallinto näytti etätyön yleistyessä mallia yksityiselle sektorille. Tästä roolista valtion ja kuntien on syytä pitää kiinni jatkossakin.

Maaseudulla asumisen perusedellytys ovat toimivat peruspalvelut ja kunnollinen infrastruktuuri. Kyselyn mukaan kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien enemmistö kannattaa verorahojen kohdentamista toimiin, joilla maaseutu pysyy asuttuna. Se on arvokas viesti eduskuntavaalien alla. Rahat ovat tulevalla vaalikaudella tiukassa, joten toimien pitää olla kustannustehokkaita. Pääkaupunkiseudun ja muiden keskusten väliset jättimäiset ratahankkeet eivät sitä ole. Tietoliikenneyhteydet, kunnossa oleva perustieverkko ja sähkö- ja kaasuautojen latausverkosto sen sijaan ovat välttämättömiä edellytyksiä maaseudulla asumiselle. Iso vastuu maaseudun kehityksessä on myös vähittäiskaupalla. Keskittynyt ja hurjaa tulosta tekevät kauppa käyttää isoa valtaa siinä, mihin se liikkeitään sijoittaa.

Venäjän hyökkäyssota on nostanut uudelleen esiin jo ikivanhan turvallisuuspoliittisen havainnon. Koko maan asuttuna pitäminen parantaa raja-alueiden turvallisuutta ja vahvistaa maanpuolustustahtoa kaikkien suomalaisten keskuudessa. Maaseutuasuminen perustuu keskitettyjen verkostojen sijaan hajautettuun energiantuotantoon ja omavaraisuuteen, jota ei voi ohjusiskuilla lamauttaa. Unohtaa ei voi myöskään maaseudun lähidemokratian ja yhteisöjen voimaa.

Poliitikkojen tehtävänä on mahdollistaa se, että ihmiset voivat elää toivomaansa elämää. Joillekin se tarkoittaa suurkaupunkielämää. Monet haaveilevat nykyistä väljemmästä asumisesta. Maaseutu tarkoittaa eri ihmisille erilaisia paikkoja. Tärkeintä on pitää huolta, että mahdollisuuksia oman elämän rakentamiseen löytyy niistä kaikista.